Suomen Riistakeskus myönsi luvan tammikuussa 2021 pihoissa pyörineen susilauman kannanhoidolliseen metsästykseen Kuhmon Saunajärvellä. Pohjois- Suomen hallinto-oikeus määräsi luvan täytäntöönpanokieltoon Luonnonsuojeluliiton valituksen pohjalta.
Vuosittainen karhunmetsästys peruuntui kahden eri Luonnonsuojeluliiton valittaessa luvista elokuussa 2022. Kaksi kuukautta myöhemmin Pohjois-Suomen hallinto-oikeus arvioi asiaa uudelleen ja totesi, ettei Suomen riistakeskuksen päätöksen karhun kannanhoidollista metsästystä täytäntöönpanoa ole enää syytä pitää kiellettynä. Metsästystä ei kuitenkaan aloitettu, koska valoisa aika oli jo vähentynyt ja karhut alkoivat jo vetäytyä talviunille.
Kuhmon suurpetotyöryhmä teetti kuntalaiskyselyn suurpedoista, vastauksia saatiin yli 1 000 kpl. Vastanneista 81,3% koki susia olevan liikaa Kuhmon alueella. Kannanhoidollista metsästämistä kannatti 55,6% vastanneista ja poikkeusluvallista metsästämistä 26.2%. 70,7% vastanneille on ollut haittaa suurpedoista arkielämässä ja 25,5% koki pelkäävänsä niitä.
Vastaajista 81% näki haitalliseksi valokuvauskojujen ympärillä olevat haaskaruokintapaikat, jotka tarjoavat helpon aterian pedoille. Voidaan todeta, että esim. suden joutuessa erotetuksi laumasta, sen ruoan hankinta vaikeutuu ja se hakeutuu asutusten lähistölle, jolloin perheiden koirat ovat vaarassa.
Tietokirjailija ja valokuvaaja Antti Haataja kertoi Ylen Aamu tv:n haastattelussa 10.1.2023 laskeneensa sudelle markkina-arvon, jonka mukaan yhden suden tuotto hiilensidonnassa on 270 000€ vuodessa. Toiset vielä luovemmalla mielikuvituksella varustetut puhuvat miljoonista euroista.
Kuinka kauan meidän harvaan asutun seudun asukkaiden tulee kestää tätä todellisuudesta vieraantunutta aatemaailmaa? Toisille tässä on kysymys elinkeinosta, toisille harrastuksesta. Lampola on joutunut lopettamaan toimintansa petovahinkojen vuoksi, metsästäjät eivät voi toteuttaa harrastustaan koirien kanssa (vuodesta 2000 lähtien susi on tappanut yli 100 koiraa Kuhmossa) ja metsästysmatkailu kärsii. Kun susi näyttäytyy suuremman kaupungin liepeillä, löytyy poikkeuslupa tällaisen yksilön kohdalla välittömästi.
Toisin kuin väitetään, niin Suomen suurpetopolitiikasta ei päätä EU, vaan me itse kansallisesti. Jos tulen valituksi keväällä valittavaan eduskuntaan, niin teen kaikkeni suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseksi ja kannanhoidollisista luvista valittamisen estämiseksi lailla. Lainsäädäntöä tulee muuttaa myös haaskaruokinnan osalta suurpetojen luontaisen ihmisarkuuden varmistamiseksi.
Erä- ja koiraharrastuksen, sekä turvallisemman Suomen puolesta.
Mikko Polvinen, eduskuntavaaliehdokas, Oulun vaalipiiri, Kuhmo, Perussuomalaiset