Puhelin kilahtaa saapuneen viestin merkiksi. Avaan viestin ja yllätyn. Siinä lukee vain “Kiitos.” Muistutin veljeäni äitimme tulevasta syntymäpäivästä ja siinä vastaus. Tyly ja kylmä pelkkä kiitos. Missä ovat emojit, joiden perusteella tiedän veljeni olevan kiitollinen muistutuksesta sekä iloinen tärkeästä tapahtumasta? Hymiöiden ja emojien käyttö on yleistynyt älypuhelimien ja erilaisten viestisovellusten myötä ja nyt pelkkä asiapitoinen ja kieliopillisesti oikein kirjoitettu vastaus voi tuntua loukkaavalta etenkin keski-ikäisten ja sitä nuorempien viestijöiden keskuudessa.
Emoji, eli pieni kuvasymboli voi tutkimusten mukaan parhaimmillaan lisätä keskustelijoiden välistä ymmärrystä, mutta kuvsymbolin voi myös tulkita väärin. Täytyy myötää, että allekirjoittanut ei tunnista suurinta osaa emojeista itsekään. Se on myös yksi syy siihen, miksei emojeja tule käytettyä virallisemmissa viesteissä. Olisihan se noloa joutua selittelemään rakkausemojia pomolle tai jälkikasvun opettajalle.
Aivotutkija Katri Saarikivi kertoi Ylelle lyhyiden ja vain sanalisten viestien jättävän jälkeensä usein enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Veljeni viesti sai minut heti pohtimaan oliko hän vihainen minulle. Skenaariot kasvoivat mielessäni minuuttien kuluessa. Saarikoski sanoi myös, että monesti viestin saaja joutuu arpomaan viestin lähettäjän tunnetilaa niukan tiedon pohjalta, mikä nostaa mieleen usein ensimmäiseksi kielteiset ajatukset. Näin kävi myös minulle. Veljeni kertoi olevansa töissä ja kiireinen, kuten minunkin piti olla sen sijaan, että mietin hymynaamatonta viestiä. Loppu hyvin kaikki hyvin, kunhan siis muistat laittaa siskolle hymynaaman.
Anu Kaupila
anu.kauppila@rantapohja.fi