Oulun seudun ympäristötoimi –liikelaitoksen johtokunta myönsi kestävän kehityksen tunnustuspalkinnon Ylikiimingin kalastuskunnalle. Eikä suotta. Kalastuskunta on vuosikymmenien ajan tehnyt määrätietoista työtä alueen kalavesien parantamiseksi hyvin monipuolisella tavalla. Lisäksi se ei ole pitänyt kynttiläänsä vakan alla, vaan jakanut osaamistaan koko Kiiminkijoen valuma-alueelle ja vähän muuallekin.
Kalastuskunnan tavoitteena on, ei enempää eikä vähempää kuin saada Kiiminkijoki palautettua entiseen loistoonsa eli samaan tilaan, jossa se oli ennen kuin turvetuotanto alkoi pilata vesiä. Samaan pakettiin kuuluvat kaikki valuma-alueen järvet, joet ja purot. Kalastusalueen esimies Pentti Marttila-Tornio uskoo vakaasti joen ennallistamisen mahdollisuuksiin. Jo nyt on olemassa merkkejä siitä, että entinen on tältä osin mahdollista saavuttaa.
– Tämä vuosituhannen aikana tehdyt kunnostustyöt ovat jo näyttäneet, että Kiiminkijoen ja vesistöalueen palautus aiempaan loistoonsa on mahdollista. Vesi on jo kirkastunut ja kalat ovat alkaneet tehdä paluuta jokeen. On nähty istutettujen kalojen pärjäävän joessa sekä luonnonkalan nousevan yhä ylemmäs, hän sanoo.
Ylikiimingin kalastuskunta tekee aktiivista yhteistyötä Kiiminkijoen alueen eri osakaskuntien ja yhdistysten kanssa. Erityisen aktiivista yhteistyö on luonnollisesti Kiiminkijoen kalatalousalueen kanssa, jonka toiminnanjohtaja Juha Lindström toteaa Ylikiimingin kalastuskunnan toiminnan olevan poikkeuksellisen aktiivista ja laajaa.
– Pentin rooli kaikissa tehdyissä ja suunnitteilla olevissa töissä on todella suuri. Hänen esimerkkinsä ruokkii muidenkin toimintaa. Pentti neuvoo ja opastaa aina toisia.
Marttila-Tornio on ollut kalastuskunnan puheenjohtajana vuodesta 2003. Tämän jälkeen on kunnostettu Vepsänjärveä, Juopulinjärveä, Jolosjärveä sekä istutuslampien Tervalammen ja Vaaralammen ympäristöä. Vuosien varrella on muun muassa roskakalastettu, tehty kosteikoita, kunnostettu kutusoraikoita ja niitetty järviä.
Jolosjoen kunnostus on alkumetreillä ja Nuorittajoen kunnostukset ovat suunnitteilla. Kiiminkijokea on varsinkin viime vuosina kunnostettu aktiivisesti useiden eri toimijoiden yhteistyössä. Vepsänjoen ja Kivijoen kunnostus on kenties vuorossa kunhan nyt meneillään olevat projektit valmistuvat.
Tämän hetken isoin ongelma on Marttila-Tornion mukaan edelleen turveongelma, jonka ratkaiseminen vaatii rutkasti rahaa ja resursseja. Tämän ratkaisemiseksi on kuitenkin saatu koolle poikkeuksellisen laaja joukko toimijoita. Eri viranomaistahot kuten Luonnonvarakeskus ja Metsähallitus ovat aktiivisesti ratkomassa ongelmaa.
– Jokisuisto on nyt hyvällä mallilla, samoin joen yläpää, mutta tämä välipätkä on hankala. Siinä on paljon tekemistä. Turvemailta valuva lieju aiheuttaa valtavasti ongelmia muun muassa kalojen lisääntymisen onnistumiselle, Marttila-Tornio sanoo.
Ylikiimingin kalastuskunnan Marttila-Tornio rohkaisee kaikkia kalastuskuntia hakemaan avustuksia alueensa kalavesien kunnostukseen. Rahoitusta on saatavilla useilta eri tahoilta. Tämä ja talkootyö yhdistämällä saadaan tuloksia aikaan.
– Nuorempia talkoolaisia saisi tosin tulla mukaan toimintaan. Meilläkin alkaa tämä eläkeläisporukka jo vanhentua auttamatta. Toivoisin, että hyvä työ ei päättyisi väen vanhenemiseen.
Ylikiimingin kalastuskunta saa tunnustuspalkinnosta tuhat euroa. Marttila-Tornio kertoo, että suurella todennäköisyydellä kalastuskunta aikoo ostaa koko rahalla harjuksen poikasia alueen seitsemään koskeen istutettavaksi. Tonnilla niitä riittääkin joka koskeen noin 500–600 poikasta.
Ylikiimingin kalastuskunnan hallituksen jäsenet, Pentti Marttila-Tornio, Matti Marttila-Tornio, Eero Mykkänen, Veijo Väänänen, Matti Huttunen, Niko Kontiainen ja Antti Ropponen.