Ylikiimingin puolivakinaisessa palokunnassa eli sopimuspalokunnassa on 5–6 sopimuspelastajan verran tilaa uusille miehille tai naisille, jotka haluaisivat olla valmiudessa ja toimia oman asuinalueen yhteisen hyvän eteen.
Tällä hetkellä porukassa on mukana 13 henkilöä ja hälytystoiminta on pystytty näillä voimin pitämään hyvin yllä, mutta tukitoimista, kuten nuorisotoiminnasta on jouduttu nipistämään. Tämä on tarkoittanut muun muassa sitä, että aktiivinen nuoriso-osasto on ollut tauolla jo parin vuoden ajan.
Sopimuspelastajaksi haluavalta ei odoteta mitään erikoiskykyjä tai ‑taitoja, mutta terve ja normaalikuntoinen pitää olla.
– Asenne ratkaisee. Pitää olla valmis toimimaan tiukoissakin tilanteissa, haluta oppia uusia juttuja ja pärjätä hyvin porukassa, Ylikiimingin palomiesyhdistyksen puheenjohtaja Juuso Yli-Pyky sanoo.
Ylikiimingissä järjestetään asiasta kiinnostuneille infotilaisuus keskiviikkona 22.2. kello 18 alkaen Ylikiimingin paloasemalla osoitteessa Metsätalontie 2. Palokuntatoiminnasta kiinnostuneet voivat Ylikiimingissä olla yhteydessä suoraan Yli-Pykyyn tai viestitellä yhdistyksen some-kanavan kautta. Muilla alueilla palokuntatoiminnasta kiinnostuneita kehotetaan ottamaan yhteyttä oman alueen tai paikkakunnan palokuntaan.
Uudet sopimuspelastajat perehdytetään aluksi oman aseman toimintaan ja tämän jälkeen he käyvät pelastustoiminnan peruskurssin, joka on kestoltaan 80 tuntia.
– Tavoitteena meillä on tässä paitsi saada uusia miehiä ja naisia mukaan hälytystoimintaan, saada myös uusia kouluttajia nuoriso-osastoon, jossa on normaalisti ollut mukana noin 20 nuorta palokuntalaista, Yli-Pyky kertoo.
Ylikiimingissä sopimuspelastajina on sekä miehiä että naisia. Ikähaarukkakin on laaja.
– Alaikäraja hälytysosastossa on 18 vuotta. Yläikärajaa ei ole, mutta meille tehdään säännöllisin väliajoin lääkärin toimesta toimintakyvyn tarkastus, jotta selviää, olemmeko edelleen kykeneviä pelastustoimintaan, Yli-Pyky kertoo.
Ylikiimingin alueella puolivakinaisen palokunnan yleisimpiä tehtäviä ovat pienten rakennuspalojen sammuttamiset ja liikenneonnettomuuksissa toimiminen. Kuivina kesinä myös maastopalot työllistävät.
– Vuosittain meillä on noin 100–150 hälytystehtävää, joista noin puolet ovat ensivastetehtäviä. Kaikki sopimushenkilöstöstämme kouluttautuvat myös ensivastetehtäviä varten.
Ensivasteella tarkoitetaan lähintä mahdollista pelastustoimen yksikköä, joka kykenee antamaan ensiapua tehokkaampaa hoitoa ja joka tavoittaa potilaan todennäköisesti ennen ensihoidon ambulanssia.
Pelastustoimen palveluiden järjestämisvastuu siirtyi vuoden alusta alkaen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen järjestämisvastuulle. Hyvinvointialueen osana pelastustoiminnasta vastaa Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos.
– Pelastuksen palvelutuotantoa toteutetaan paloasemilla niin vakinaisen kuin myös sivutoimisen henkilöstön toimesta. Hälytystehtävien sekä onnettomuuksien ennaltaehkäisevän toiminnan turvaamiseksi on ensiarvoisen tärkeä varmistaa koulutetun henkilöstön riittävyys, palopäällikkö Petri Hintikka kertoo.
Puolivakinainen sekä VPK:n henkilöstö sivutoimisena henkilöstönä on Hintikan mukaan ensiarvoinen resurssi monella paloasemalla pelastustoiminnan toteutumisen kannalta.
– Uusien sivutoimisten osallistuminen pelastuslaitoksen toimintaan on erittäin tervetullutta, hän sanoo.
Sopimuspalokunta
• Sopimuspalokunnalla tarkoitetaan pelastustoimen järjestelmään kuuluvaa vapaaehtoista palokuntaa, joka osallistuu alueen pelastustoimen kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti sammutus- ja pelastustoimintaan sekä onnettomuuksien ehkäisyn tehtäviin.
• Sopimuspalokunnat muodostavat poikkeusoloissa ja väestönsuojelussa tarvittavan reservin.
• Sopimuspalokunnat huolehtivat pelastustehtävistä noin 90 prosentin alueella maamme pinta-alasta. Tällä alueella asuu noin 46 prosenttia suomalaisista.
• Rantapohjan alueella Ylikiimingin lisäksi sopimuspalokunnat ovat Yli-Iissä, Kiimingissä, Iissä ja Kuivaniemellä. (Lähde: Pelastustoimi.fi)