Metsien kasvun hiipuminen on ollut talven puheenaihe. Vihervasemmiston suunnalta huudetaan hakkuiden rajoittamisen perään. Tässä kaikuu huoli Suomen kunnianhimoisen ilmastotavoitteen karkaamisesta. Suomi ei saa päästöjään nollaan vuoteen 2035 mennessä, joten hiilineutraali-Suomi tarvitsee hiilinieluja.
Metsistä hakattavan puun määrä vaihtelee kysynnän mukaan. Metsäteollisuuden korkeasuhdanne ja energiakriisi ovat vauhdittaneet kauppaa. Metsänomistajat tarjoavat puuta myyntiin etupäässä metsänhoidollisten tarpeiden mukaan, jolloin tarjonta on aika vakaata.
Vuoden 2035 metsäsuhdanteita on paha ennustaa. Puupohjaisten tuotteiden kysyntä maailmalla kyllä kasvaa, mutta mikä on Suomen kilpailukyky. Puuta hyödynnettäväksi löytyy muualtakin. EU:n päättäjät eivät omalta osaltaan ainakaan paranna kilpailuasemaamme.
Se on ainakin varmaa, että Suomen hakkuiden rajoittaminen on kalleinta mahdollista ilmastopolitiikkaa. Jalostettu puukuutio tuo rahaa kansantalouteen yli 200 euroa. Metsien hyödyntäminen myös vahvistaa huoltovarmuutta. Ilman puuta olisi energiantuotantomme aika köykäisellä tolalla.
Talous ja hiilinielut tarvitsevat hyvää metsänhoitoa, joka ottaa luonnon tarpeet huomioon. Monipuolisen metsätalouden paras tae on hajautunut yksityinen metsänomistus. Metsärahastojen hirmuinen ostovauhti metsätilakaupassa ei ole pitkän päälle kansallinen etu. Tulevan hallituksen on syytä käynnistää ohjelma, jolla parannetaan yksityismetsätalouden edellytyksiä.
Ilmastopolitiikassa on taipumusta kumota luonnonlakeja. Yksi erikoinen väite on, että metsien suojelu olisi hyvää ilmastolle. Myönnettäköön, että tämä pätee hyvin lyhyellä aikavälillä. Kasvavathan metsät aikansa ilman hoitoa ja uudistusta. Pitkän päälle kyky hiilensidontaan hiipuu ja loppuu. Yksi syy Suomen pieneviin hiilinieluihin onkin metsien vanheneminen.
Kasvavat metsät ovat mainio hiilinielu, mutta hiilivarastona metsä on umpisurkea. Eli puu kiertoon ja uudelle tilaa kasvaa. Puurakennus ei sido hiiltä, mutta on varastona maanmainio. Polttopuun kohdalla hiiltä ei kovin pitkään varastoida, mutta käyttö korvaa fossiilisia polttoaineita. Vessapaperissakin hiili menee nopeasti kiertoon, tosin kovin moni siitä on valmis luopumaan. Eli siinäkin tuotannon lopettaminen vain siirtäisi sen muualle.
Metsien sitoma hiili voidaan menettää hetkessä, jos metsä palaa tai sairastuu. Metsien tuhoriskit monikymmenkertaistuvat, kun ne tulevat vanhoiksi. Tämän vuoksi hiilen ylenmääräinen varastointi metsiin on järjetöntä, riskialtista ja kallista peliä. Sairaat ja tuottamattomat metsät olisivat tosi synkkä perintö lapsenlapsillemme.
Metsänhoito on lääke metsien terveyteen. Tehdään oikeat asiat ajallaan ja asianmukaisesti kasvupaikan mukaan. Uudistushakkuukin on metsänhoitoa.
Kovin moni tuskin pitäisi metsiään kunnossa pelkän harrastustoiminnan vuoksi. Puulle tarvitaan maksukykyisiä ja ‑haluisia ostajia ja menestyvää teollisuutta takomaan vientieuroja vihreästä kullastamme. Valtiolla on jatkossakin iso intressi edistää kehittyvää metsänhoitoa.
Juha Marttila, MTK:n puheenjohtaja