Haukiputaan ja Kellon alueiden yhteisessä asukasillassa tiistaina kuultiin yhdistysten toimintasuunnitelmista alueilla. Puitavana oli yhdistysten tekemät toimintarahahakemukset vuodelle 2023 ja yhteisen esityksen tekeminen niistä Oulun kaupungin lähidemokratiatoimikunnalle. Lopulliset päätökset rahanjaosta toimikunta tekee helmikuun lopulla.
Alueellista toimintarahaa haetaan ja jaetaan palvelukeskittymäkohtaisesti siten, että Haukipudas ja Kello muodostavat omat alueensa. Toimintarahaa on käytössä 0,80 senttiä per asukas kullakin alueella. Siten 12 897 asukkaan Haukiputaan alueella on jaettavana yhdistyksille 10 318 euron yhteissumma. Kellon ja Kiviniemen alueella rahapotti on 4 848 euroa perustuen 6 057 asukkaaseen. Yksi hakemus voi olla enimmillään tuhat euroa.
Haukiputaan alueella toimintarahaa haki 18 yhdistystä yhteensä yli 15 000 euron edestä. Niinpä hakemuksista oli karsittava reilut 5 000 euroa. Koska mikään yhdistys ei ollut valmis vetämään hakemustaan pois tai pienentämään hakemaansa rahasummaa, päädyttiin lopulta yhteisymmärrykseen Hannu Liljamon esityksestä, että kaikista hakemuksista leikataan tasapuolisesti pois reilu kolmannes. Näin ollen jos yhdistys haki esimerkiksi 1000 euron toimintarahaa, haettavaksi summaksi jäi noin 667 euroa.
Haukiputaan alueelta jätettiin 18 toimintarahahakemusta, joissa hakijoina oli 12 eri yhdistystä. Kellon alueelta hakemuksia jätettiin 8 kappaletta ja toimintarahaa yhteensä reilun 4000 euron edestä, siten alueen rahasta 500 euroa jää käyttämättä. Kellossa hakijoina oli kaksi yhdistystä, Kello-Kiviniemen asukasyhdistyksen ohella Kellon Sählääjät.
Alueellisen toimintarahan jakoperusteet herättivät keskustelua yhdistyksissä ennen asukasiltaa ja myös asukasillassa puitiin kriteerejä.
Ovatko aluejaot perusteltuja, sillä niin alueet, aktiivisuus ja yhdistystoiminta ovat erilaisia Oulun alueella. Pitäisikö esimerkiksi Haukipudas ja Kello olla yhtä aluetta, jolloin Haukiputaan pohjoispuolen lukuisilla yhdistyksillä olisi paremmat edellytykset saada tukea, esitti Kari Holma.
Systeemin mukaan yksi yhdistys voi jättää useampia hakemuksia ja saada jokaiseen täysimääräisen avustuksen. Edesauttaako tämä hakemustehtailua, kysyi Holma.
– Pitäisikö kriteerinä olla, että kukin yhdistys voisi jättää yhden tai kaksi hakemusta?
Hannu Liljamo sanoi, että hakuaikaa olisi hyvä aikaistaa, sillä raha saadaan käyttöön vasta maaliskuulla. Jos toimintaa on heti alkuvuodesta, yhdistysten pitää haalia raha jostakin.
Asukasillassa päädyttiin kuitenkin yhteisymmärrykseen “tasaleikkurista” niin, että hakemusten yhteissumma saatiin mahtumaan raameihin. Samalla kuitenkin todettiin, että pienempää avustusta hakeneille leikkaus voi olla vaikutukseltaan tuntuvampi. Kriteereihin toivotaan jatkossa parannuksia.
Kuntalaisvaikuttamisen koordinaattori Sara Inkeröinen kertoi, että Oulun alueet ovat erilaisia tominnaltaan ja asukaspohjaltaan. Toimintarahan aluejako perustuu koulunkäyntialueisiin pohjautuviin palvelukeskittymiin. Yhteisötoiminnan avustusten suhteen tämä vuosi mennään entiseen malliin, mutta lähidemokratiatoimintaa ollaan kehittämässä lähitulevaisuudessa ja avustuskriteerejä tarkastellaan.
Toimintarahan ohella on haettavissa toiminta- ja kohdeavustuksia, joiden saamiseksi alueen yhdistysten kannattaa tehdä yhteistyötä. Jos joillakin alueilla toimintarahaa jää jakamatta kuten nyt 500 euroa Kellossa, summa ohjautuu jaettavaksi muina avustuksina.
Oulun alueella on kymmenkunta asukastupaa, jotka ovat myös toiminnaltaan erilaisia ja voivat olla jatkossakin, sanoi Inkeröinen. Uutena asukastupana aletaan kehittää Pateniemen Honkapirttiä, jonka ylläpitoon ja toimintaan voidaan soveltaa uusiakin malleja. Asukastuvan ylläpitäjänä voisi esimerkiksi toimia useampiakin yhdistyksiä yhdessä.
Kellon asukastuvan esimerkillisestä toiminnasta ovat monet tahot kauempaakin käyneet ottamassa mallia. Liisa Koskela kertoi, että asukastupa avattiin vuonna 2014. Myös ruokapalveluja tuottava asukastupa työllistää työtoiminnan puitteissa tällä hetkellä 7–8 henkilöä. Asukastuvalla järjestetään monipuolisesti kaikille avointa toimintaa ja tapahtumia. Myös retket kuuluvat ohjelmaan.
Vuodesta 2019 toiminut Haukiputaan asukastupa on myös löytänyt paikkansa ja käyttäjäkuntansa erinomaisesti. Asukastuvan konseptiin kuuluu, että yhdistykset voivat varata ja käyttää tilaa kokoontumisiin veloituksetta, kertoivat Titta Kivimäki ja Taru Hirvonen.
Asukastuvalla toimii myös Nuorten Poppi, joka kerää useita kymmeniä kävijöitä illassa. Tiloissa järjestetään myös taidenäyttelyitä. Haukiputaan suuralueen asukasyhdistys vastaa myös Haukipudaspäivien järjestelyistä.
Sara Inkeröinen muistutti asukasillassa, että toimintarahan maksun edellytyksenä on, että yhdistysten suomi.fi-valtuudet ovat ajan tasalla rekisterissä.
Rantapohja on uutisoinut tammikuussa alueen asukasyhdistysten kokouksista. Mitkä Rantapohjan alueen yhdistykset hakivat ja saavat toimintarahaa, kerrotaan kun lähidemokratiatoimikunnan päätettyä asiasta.