Toi­min­ta­ra­han jako­pe­rus­tei­siin uusia ehdo­tuk­sia Hau­ki­pu­taal­ta. Yhdis­tyk­set tai­pui­vat nipis­tä­mään hakemuksiaan

Titta Kivimäki ja Taru Hirvonen (vas.) kertoivat, että monet yhdistykset kokoontuvat Haukiputaan asukastuvalla. Halosenlahden kyläyhdistyksen Mirja ja Tapio Kaarre (oik.) olivat kuulolla, sillä kyläyhdistys joutui luopumaan Koljun majan ylläpidosta.Titta Kivimäki ja Taru Hirvonen (vas.) kertoivat, että monet yhdistykset kokoontuvat Haukiputaan asukastuvalla. Halosenlahden kyläyhdistyksen Mirja ja Tapio Kaarre (oik.) olivat kuulolla, sillä kyläyhdistys joutui luopumaan Koljun majan ylläpidosta.

Hau­ki­pu­taan ja Kel­lon aluei­den yhtei­ses­sä asu­ka­sil­las­sa tiis­tai­na kuul­tiin yhdis­tys­ten toi­min­ta­suun­ni­tel­mis­ta alueil­la. Pui­ta­va­na oli yhdis­tys­ten teke­mät toi­min­ta­ra­ha­ha­ke­muk­set vuo­del­le 2023 ja yhtei­sen esi­tyk­sen teke­mi­nen niis­tä Oulun kau­pun­gin lähi­de­mo­kra­tia­toi­mi­kun­nal­le. Lopul­li­set pää­tök­set rahan­jaos­ta toi­mi­kun­ta tekee hel­mi­kuun lopulla.

Alueellisen toimintarahan myöntämisen edellytyksenä yhdistykselle on, että tapahtumat ja toiminta on kaikille avointa ja ilmaista sekä yhteisöllisyyttä edistävää, kertoi kuntalaisvaikuttamisen koordinaattori Sara Inkeröinen (vas.) Liisa Koskela (oik.) kertoi Kellon alueen toimintasuunnitelmista ja asukastuvasta.

Alu­eel­li­sen toi­min­ta­ra­han myön­tä­mi­sen edel­ly­tyk­se­nä yhdis­tyk­sel­le on, että tapah­tu­mat ja toi­min­ta on kai­kil­le avoin­ta ja ilmais­ta sekä yhtei­söl­li­syyt­tä edis­tä­vää, ker­toi kun­ta­lais­vai­kut­ta­mi­sen koor­di­naat­to­ri Sara Inke­röi­nen (vas.) Lii­sa Kos­ke­la (oik.) ker­toi Kel­lon alu­een toi­min­ta­suun­ni­tel­mis­ta ja asukastuvasta.

 

Alu­eel­lis­ta toi­min­ta­ra­haa hae­taan ja jae­taan pal­ve­lu­kes­kit­ty­mä­koh­tai­ses­ti siten, että Hau­ki­pu­das ja Kel­lo muo­dos­ta­vat omat alu­een­sa. Toi­min­ta­ra­haa on käy­tös­sä 0,80 sent­tiä per asu­kas kul­la­kin alu­eel­la. Siten 12 897 asuk­kaan Hau­ki­pu­taan alu­eel­la on jaet­ta­va­na yhdis­tyk­sil­le 10 318 euron yhteis­sum­ma. Kel­lon ja Kivi­nie­men alu­eel­la raha­pot­ti on 4 848 euroa perus­tuen 6 057 asuk­kaa­seen. Yksi hake­mus voi olla enim­mil­lään tuhat euroa.

Hau­ki­pu­taan alu­eel­la toi­min­ta­ra­haa haki 18 yhdis­tys­tä yhteen­sä yli 15 000 euron edes­tä. Niin­pä hake­muk­sis­ta oli kar­sit­ta­va rei­lut 5 000 euroa. Kos­ka mikään yhdis­tys ei ollut val­mis vetä­mään hake­mus­taan pois tai pie­nen­tä­mään hake­maan­sa raha­sum­maa, pää­dyt­tiin lopul­ta yhtei­sym­mär­ryk­seen Han­nu Lil­ja­mon esi­tyk­ses­tä, että kai­kis­ta hake­muk­sis­ta lei­ka­taan tas­a­puo­li­ses­ti pois rei­lu kol­man­nes. Näin ollen jos yhdis­tys haki esi­mer­kik­si 1000 euron toi­min­ta­ra­haa, haet­ta­vak­si sum­mak­si jäi noin 667 euroa.

Hau­ki­pu­taan alu­eel­ta jätet­tiin 18 toi­min­ta­ra­ha­ha­ke­mus­ta, jois­sa haki­joi­na oli 12 eri yhdis­tys­tä. Kel­lon alu­eel­ta hake­muk­sia jätet­tiin 8 kap­pa­let­ta ja toi­min­ta­ra­haa yhteen­sä rei­lun 4000 euron edes­tä, siten alu­een rahas­ta 500 euroa jää käyt­tä­mät­tä. Kel­los­sa haki­joi­na oli kak­si yhdis­tys­tä, Kel­lo-Kivi­nie­men asu­ka­syh­dis­tyk­sen ohel­la Kel­lon Sählääjät.

Asu­ka­sil­ta jär­jes­tet­tiin Hau­ki­pu­taan koululla.

Alu­eel­li­sen toi­min­ta­ra­han jako­pe­rus­teet herät­ti­vät kes­kus­te­lua yhdis­tyk­sis­sä ennen asu­ka­sil­taa ja myös asu­ka­sil­las­sa pui­tiin kriteerejä.

Ovat­ko alue­jaot perus­tel­tu­ja, sil­lä niin alu­eet, aktii­vi­suus ja yhdis­tys­toi­min­ta ovat eri­lai­sia Oulun alu­eel­la. Pitäi­si­kö esi­mer­kik­si Hau­ki­pu­das ja Kel­lo olla yhtä aluet­ta, jol­loin Hau­ki­pu­taan poh­jois­puo­len lukui­sil­la yhdis­tyk­sil­lä oli­si parem­mat edel­ly­tyk­set saa­da tukea, esit­ti Kari Hol­ma.

Sys­tee­min mukaan yksi yhdis­tys voi jät­tää useam­pia hake­muk­sia ja saa­da jokai­seen täy­si­mää­räi­sen avus­tuk­sen. Ede­saut­taa­ko tämä hake­mus­teh­tai­lua, kysyi Holma.

– Pitäi­si­kö kri­tee­ri­nä olla, että kukin yhdis­tys voi­si jät­tää yhden tai kak­si hakemusta?

Han­nu Lil­ja­mo sanoi, että hakuai­kaa oli­si hyvä aikais­taa, sil­lä raha saa­daan käyt­töön vas­ta maa­lis­kuul­la. Jos toi­min­taa on heti alku­vuo­des­ta, yhdis­tys­ten pitää haa­lia raha jostakin.

Asu­ka­sil­las­sa pää­dyt­tiin kui­ten­kin yhtei­sym­mär­ryk­seen “tasa­leik­ku­ris­ta” niin, että hake­mus­ten yhteis­sum­ma saa­tiin mah­tu­maan raa­mei­hin. Samal­la kui­ten­kin todet­tiin, että pie­nem­pää avus­tus­ta hake­neil­le leik­kaus voi olla vai­ku­tuk­sel­taan tun­tu­vam­pi. Kri­tee­rei­hin toi­vo­taan jat­kos­sa parannuksia.

Kun­ta­lais­vai­kut­ta­mi­sen koor­di­naat­to­ri Sara Inke­röi­nen ker­toi, että Oulun alu­eet ovat eri­lai­sia tomin­nal­taan ja asu­kas­poh­jal­taan. Toi­min­ta­ra­han alue­ja­ko perus­tuu kou­lun­käyn­tia­luei­siin poh­jau­tu­viin pal­ve­lu­kes­kit­ty­miin. Yhtei­sö­toi­min­nan avus­tus­ten suh­teen tämä vuo­si men­nään enti­seen mal­liin, mut­ta lähi­de­mo­kra­tia­toi­min­taa ollaan kehit­tä­mäs­sä lähi­tu­le­vai­suu­des­sa ja avus­tus­kri­tee­re­jä tarkastellaan.

Toi­min­ta­ra­han ohel­la on haet­ta­vis­sa toi­min­ta- ja koh­dea­vus­tuk­sia, joi­den saa­mi­sek­si alu­een yhdis­tys­ten kan­nat­taa teh­dä yhteis­työ­tä. Jos joil­la­kin alueil­la toi­min­ta­ra­haa jää jaka­mat­ta kuten nyt 500 euroa Kel­los­sa, sum­ma ohjau­tuu jaet­ta­vak­si mui­na avustuksina.

Oulun alu­eel­la on kym­men­kun­ta asu­kas­tu­paa, jot­ka ovat myös toi­min­nal­taan eri­lai­sia ja voi­vat olla jat­kos­sa­kin, sanoi Inke­röi­nen. Uute­na asu­kas­tu­pa­na ale­taan kehit­tää Pate­nie­men Hon­ka­pirt­tiä, jon­ka yllä­pi­toon ja toi­min­taan voi­daan sovel­taa uusia­kin mal­le­ja. Asu­kas­tu­van yllä­pi­tä­jä­nä voi­si esi­mer­kik­si toi­mia useam­pia­kin yhdis­tyk­siä yhdessä.

Kel­lon asu­kas­tu­van esi­mer­kil­li­ses­tä toi­min­nas­ta ovat monet tahot kau­em­paa­kin käy­neet otta­mas­sa mal­lia. Lii­sa Kos­ke­la ker­toi, että asu­kas­tu­pa avat­tiin vuon­na 2014. Myös ruo­ka­pal­ve­lu­ja tuot­ta­va asu­kas­tu­pa työl­lis­tää työ­toi­min­nan puit­teis­sa täl­lä het­kel­lä 7–8 hen­ki­löä. Asu­kas­tu­val­la jär­jes­te­tään moni­puo­li­ses­ti kai­kil­le avoin­ta toi­min­taa ja tapah­tu­mia. Myös ret­ket kuu­lu­vat ohjelmaan.

Vuo­des­ta 2019 toi­mi­nut Hau­ki­pu­taan asu­kas­tu­pa on myös löy­tä­nyt paik­kan­sa ja käyt­tä­jä­kun­tan­sa erin­omai­ses­ti. Asu­kas­tu­van kon­sep­tiin kuu­luu, että yhdis­tyk­set voi­vat vara­ta ja käyt­tää tilaa kokoon­tu­mi­siin veloi­tuk­set­ta, ker­toi­vat Tit­ta Kivi­mä­ki ja Taru Hir­vo­nen.

Asu­kas­tu­val­la toi­mii myös Nuor­ten Pop­pi, joka kerää usei­ta kym­me­niä kävi­jöi­tä illas­sa. Tilois­sa jär­jes­te­tään myös tai­de­näyt­te­lyi­tä. Hau­ki­pu­taan suur­alu­een asu­ka­syh­dis­tys vas­taa myös Hau­ki­pu­das­päi­vien järjestelyistä.

Sara Inke­röi­nen muis­tut­ti asu­ka­sil­las­sa, että toi­min­ta­ra­han mak­sun edel­ly­tyk­se­nä on, että yhdis­tys­ten suomi.fi-valtuudet ovat ajan tasal­la rekisterissä.

Ran­ta­poh­ja on uuti­soi­nut tam­mi­kuus­sa alu­een asu­ka­syh­dis­tys­ten kokouk­sis­ta. Mit­kä Ran­ta­poh­jan alu­een yhdis­tyk­set haki­vat ja saa­vat toi­min­ta­ra­haa, ker­ro­taan kun lähi­de­mo­kra­tia­toi­mi­kun­nan pää­tet­tyä asiasta.