Olemme päässeet vuoden kierrossa tammikuuhun, eli hetkeen jolloin talven selkä taittuu.
Suomen kielen sana tammi tarkoittaa myös napaa tai akselia. Vanhan kansan mukaan se on tarkoittanut myös taivaanakselia eli kuvitteellista akselia, jonka ympäri taivaankansi pyörii. Tammikuu merkitsi siten kuukautta, jossa talvi oli puolivälissä.
Sanonta talvenselkä voidaan ymmärtää niin, että keskitalvella ollaan vuodenkierron korkeimmalla kohdalla eli selässä ja sieltä lähdetään kohti kevättä. Sananparsissa Heikin päivä mainitaan “talvennavaksi”, jolloin Heikki murtaa talven selän ja karhu kääntää kylkeään.
Viime syksynä tuleva talvi herätti meissä monessa huolia, eikä vähiten hurjasti nousseiden sähkön hintojen takia.
Onneksi pahimmat uhkakuvat sähkön hintojen pysyvästä noususta ovat taittuneet ja hinnat tulleet maltillisemmalle tasolle. Toki ne ovat edelleen tasolla, joita emme ole tottuneet näkemään.
Onneksi säät ovat kuitenkin olleet sähkönkulutuksen kannalta suosiollisia, eikä ainakaan vielä ole ollut pitkiä pakkasjaksoja.
Säät ovat suosineet myös omavaraista energiatuotantoa. Onhan tuulinen ja leuto sää paras yhdistelmä tuulivoiman tuotannolle, jota myös Oulussa on runsaasti.
Tuulivoiman hurja lisääntyminen näkyy myös Oulun päättäjien pöydillä. Nykyisin useassa yhdyskuntalautakunnan kokouksessa on jokin asia esillä tuulivoimaan liittyen. Yleinen hyväksyntä tuulivoimaa kohtaan on kasvanut. Se, että se lisää energiaomavaraisuutta, huoltovarmuutta ja tuo alueille elinvoimaa, on myönteinen asia.
Toisaalta, emme voi kuitenkaan väheksyä siitä aiheutuvia haittoja. Varsinkin alueet, joihin rakennetaan taikka voidaan rakentaa runsaasti voimaloita, ovat kovien muutospaineiden alla.
Yksi suurimmista epäkohdista on tuulivoimapuistojen siirtolinjojen korvaukset. Alueet, joille voimaloiden rakentaminen suoraan kohdistuu, saavat sopimuksista riippuen asianmukaiset korvaukset. Siirtolinjojen alle jäävien maiden korvaukset taas eivät ole samalla tasolla.
Tämä on asia, johon niin kuntapäättäjien kuin valtakunnan tasollakin on kiinnitettävä huomiota ja saatettava asia kuntoon.
Kuntapäättäjinä me voimme kiinnittää asiaan huomiota kaavoituksen keinoin. Tulevat, keväällä valittavat uudet kansanedustajat taas lainsäädäntöä tarkastamalla.
Tämä ei voi olla yhtiöille kustannuskysymys.
Jatkossa, jos ja kun tuulivoiman avulla tuotetaan sähkön lisäksi myös vetyä, voimaloiden kannattavuus paranee entisestään. Voimme olla tulevaisuudessa energian osalta jopa vientimaa. Silloin voittoja pitää jakaa tasapuolisesti myös niille tahoille, joiden avulla tämä kaikki on mahdollista. Maanomistajat.
Tällä tavalla toimimalla saamme lisättyä tuulivoiman entistä suurempaa hyväksyttävyyttä. Ja sitä kautta tuulivoimaa. Voimme kohta olla tilanteessa, jossa myös energiamurroksen selkä taittuu. Lähdemme kohti uutta, valoisampaa ja energiaomavaraisempaa aikaa.
Hyvää talven jatkoa kaikille Rantapohjan lukijoille!
Jorma Leskelä, kaupunginvaltuutettu, yhdyskuntalautakunnan jäsen, Keskusta