Taru ja Jarmo Laukan perheessä Haukiputaan Santaholmalla vietetään lapsiperheen kiireistä, mutta onnellista arkea. Perheeseen kuuluvat heinäkuussa syntyneet kaksospojat Viljo ja Touko sekä 5‑vuotias esikoistytär Lumina.
“Hetkinen, täällähän onkin vauvoja kaksi”, saivat Taru ja Jarmo yllätyksekseen kuulla raskauden ultraäänitutkimuksessa. Sillä hetkellä vanhemmat ottivat tiedon vastaan niin rauhallisesti, että lääkäri ihmetteli tyyneyttä. Uutinen alkoi valjeta vasta kotona, ja kuluihin siinä jonkin aikaa asiaa sulatellessa.
– Mielessä alkoi pyöriä kysymyksiä, meneekö raskausaika hyvin ja ovatko kaksoset terveitä, sillä kaksosraskaus on aina riskiraskaus. Miten kahden vauvan hoitaminen sujuu arjessa, kun isä on vuoroviikoin kauempana töissä ja pois kotoa?
Etukäteen saatiin tietää, että vauvat ovat molemmat poikia, mutta tieto pidettiin pitkään vain omana. 5‑vuotias Lumina odotti innolla pikkuveljiä, mutta ihmetteli, miksi vauvoja tulee kerralla kaksi.
Vanhempia hymyilyttää vanha sanonta “samalla menee kaksi vauvaa siinä missä yksikin”.
– Kaikki monikkovauvojen vanhemmat tietävät, ettei asianlaita ole näin, sillä tekemistä on tuplaten. Selvää on kuitenkin, että kaksoset ovat iso lahja ja tuovat kerralla kaksin verroin onnea ja iloa.
Nyt perheessä tiedetään, että arki sujuu, mutta välillä on rankempaakin. Vanhempien yhteistä aikaa ei juurikaan ole, mutta sen aika tulee myöhemmin. Vauvanhoidon lomassa pitää antaa huomiota ja aikaa myös isommalle sisarukselle. Mustasukkaisuutta oli vähän ilmassa varsinkin alkuvaiheessa, kun vauvat vaativat tiiviisti ajan ja huomion.
Raskausaika sujui onneksi varsin hyvin. Uimaopettajana työskentelevä Taru on urheilullinen ja hän harrasti liikuntaa voinnin mukaan jossain muodossa koko odotusajan.
Yllättäen heinäkuun lopulla kaksoset ilmoittivat tulostaan raskausviikolla 33+6, puolitoista kuukautta ennen laskettua aikaa. Lapsivedet menivät spontaanisti kolmen aikaan sunnuntaita vasten yöllä. Tilanne oli yllättävä ja Tarusta pelottavakin. Tuli lähtö ambulanssikydillä sairaalaan, missä arveltiin, että synnytyksen käynnistymistä voitaisiin vielä pitkittää pari viikkoa, mikä aika tulisi olla sairaalassa. Aika tuntui etukäteen pitkältä.
Kaksospojat olivat kuitenkin päättäneet tulla maailmaan sunnuntaina 31.7. Aamupäivällä kello 10.58 syntyi Touko (1980g ja 42 cm) ja 14 minuuttia myöhemmin Viljo (1850g, 43 cm), molemmat alatiesynnytyksellä.
Jarmo ehti paikalle tuntia ennen synnytystä, sillä Luminalle oli järjestettävä hoito ja oli kuulostanut, ettei kiirettä ole. Jarmo totesi kaksosten synnyttyä, että nopeasti ja helpostihan kaikki meni, mutta Taru oli asiasta hieman toista mieltä.
Synnytyksessä Taru koki kuitenkin olleensa turvallisissa käsissä, sillä synnytyssalissa oli yhtä aikaa hoitohenkilökuntaa enimmillään kymmenkunta. Häntä pelotti etukäteen lähinnä se, ettei ollut ehtinyt saada kaksossynnytykseen liittyvää tietoa ja valmennusta, vaikka oli siitä jo aiemmin kysellyt. Sanottiin, ettei kiirettä vielä ole.
Kaksoset jäivät sairaalaan 2,5 viikoksi tarkkailuun ja saamaan lisää painoa. Taru pääsi kotiin jo seuraavana päivänä maanantaina. Sairaalassa vierailtiin päivittäin.
Haasteita kahden vauvan hoidossa tuo rytmitys. Varsinkin alussa pojat saattoivat nukkua, herätä ja syödä 2–3 tunnin välein ja kumpikin eri aikaan. Kaksosten synnyttyä isä Jarmo oli isyysvapaalla. Lisäksi kaupungilta saatiin perhetyöntekijä avuksi kahdeksi viikoksi. Lumina on osa-aikaisesti päiväkodissa. Tarun äiti, Teija-mummi ja Hannu-ukki sekä kummit ovat tärkeänä apuna arjessa.
Jarmo työskentelee maanrakennusalalla ja on aina viikon töissä kauempana toisella paikkakunnalla ja pois kotoa, mutta seuraavan viikon vapaalla kotona. Vapaaviikolla arjessa on enemmän liikkumavaraa ja Tarukin voi piipahtaa yksin ulkona vaikkapa lenkillä.
Mahdollisuuksia lapsiperheen kotihoidontuen ja ‑avun saantiin on perheessä selvitetty, mutta siihen liittyvä tiedonhankinta ja byrokratia on aikaavievää ja monimutkaista. Ei ole ihme, jos monilla avun saaminen jää kokonaan tämän takia hakematta, pohtivat Laukat.
Kaksosten syntymä merkitsi myös vaatteiden ja tarvikkeiden hankintaa tuplaten. Tarvitaan kaksi syöttötuolia, sänkyä ja niin edelleen.
– Esikoiselle Luminalle hankimme paljon uutta, mutta nyt kaksosille lähes kaikki vaatteet ja tarvikkeet on hankittu käytettyinä kaksosvaunuja lukuunottamatta, kertoo Taru.
Tammikuun 31. päivänä puoli vuotta täyttävät Touko ja Viljo ovat molemmat jo yli seitsenkiloisia tomeria miehenalkuja. Kaksoset eivät ole identtisiä, ja kumpikin on omannäköisensä. Luonteeltaan pojat ovat erilaisia. Viljo on temperamenttinen “rämäpää”, Touko puolestaan rauhallisempi ja järkevämpi, kuvailee isä Jarmo poikien luonteenpiirteitä.
Vanhemmista on hienoa seurata kaksosten kasvua ja kehitystä. Poikien hymyt kertovat, että kaikki on hyvin. Onni on, että pojat ovat olleet terveinä eivätkä itkeskele turhista.
Viljo ja Touko ovat päässeet vanhempiensa kanssa jo vauvauintiin Vesi-Jatuliin. Taru on itsekin ohjannut vauvauintia.
– Jännää on “huljutella” omien vauvojen kanssa altaalla, hymyilee Taru.
Isosisko Lumina oli myös aikoinaan vauvauinnissa ja osaa jo uida.
Tarusta ja Jarmosta tuntuu ainakin tällä hetkellä, että perheen lapsiluku on täynnä. Kaksosten syntymä heille ei sinänsä ollut tavatonta, sillä Tarun isä oli kaksonen ja myös Jarmon sukuhaarasta löytyy kaksoset.
Tutustu Rantapohjan tilaustarjouksiin tästä.