Iita Niskala läksi Iin Pirttitörmältä Amerikan maahan 18-vuotiaana, matkusti Liverpooliin missä astui Britannic ‑laivaan, jolla ei tällä kertaa ollut kuin kaksi muuta suomalaista matkustajaa, ja saapui New Yorkiin heinäkuun 27. päivänä 1894. Matkustajaluettelossa ammatikseen on merkittynä ”kehrääjä”. Iita-nimi muokkautui heti helpommin paikalliseen suuhun soveltuvaksi Ida-nimeksi, joka Amerikassa lausutaan tietenkin ”Aida”.
Iitan vanhemmat olivat Antti Martinpoika Pori, syntynyt Porin talossa 14.3.1826 ja Anna Pekantyttö Saarela, syntynyt Ylimaalismaan talossa 5.1.1836. Iitalla oli kaksi sisarusta, Kreeta Antintytär Pori (myöh. Kleemola ) synt. 19.10. 1865 sekä Heikki Antinpoika Pori ( myöh. Kleemola ) synt 11.7. 1869.
Idan ensimmäisestä työ- tai asuinpaikasta Amerikassa ei ole löytynyt merkintöjä. Ilmeisesti Ida aikoi jäädä suoraan jonnekin New Yorkiin, koska hänen määränpäänsä oli ollut alusta asti juuri New York. On siis todennäköistä, että hän aloitti työt palvelijana ja ehkä valmisti myös töikseen pukuja asuessaan jossakin perheessä Manhattanilla. Pian asettumisensa jälkeen hän tapasi nuoren miehen, Abrahamin, joka työskenteli tuohon aikaan tarjoilijana jossakin ravintolassa Manhattanilla New Yorkissa.
Seurustelun alkuvaiheessa, vuonna 1896, Ida tuli raskaaksi ja niinpä Idalle ja Abrahamille syntyi poika, joka sai nimen Isaac ja sukunimensä isänsä mukaan. Poika kuitenkin kuoli 3 kuukauden ikäisenä samana vuonna. He asuivat tuolloin edelleen vuokralaisina Manhattanilla samassa kerrostalossa 48 3rd Streetillä. Niin Abraham jatkoi työtään tarjoilijana, ja Ida ompeli vaatteita asiakkaillensa ja vuodet vierivät.
Ida tuli jälleen raskaaksi ja synnytti pojan, jolle annettiin nimeksi Harry. Harry syntyi elokuun 20. päivä 1900. Pojan syntymätodistuksessa vanhempansa ovat vielä omilla sukunimillään, Ida on edelleen Niskala, vaikkakin jo aikaisemmin samana vuonna väestöluettelossa he ovat mainitut aviopariksi, siis mieheksi ja vaimoksi ja jo vuoden verran avioliitossa eläneiksi. Ilmeisestikin alueella kiertävä henkikirjoittaja oli huomannutkin paikalle tultuaan kesäkuun 6. päivänä 1900, että pariskunta odotti lasta ja Idan ja Abrahamin oli näin ehkä parempi ilmoittaa olevansa naimisissa tai aikovansa pian mennä naimisiin.
Idalle raskaus oli ilmeisesti vaikea, koska hänen työttömyytensä kestoksi tuona vuonna on Census-luetteloon merkitty 6 kuukautta, eli hän ei ollut pystynyt tekemään varsinaisia töitään koko vuonna. Synnytykseen oli tuossa vaiheessa aikaa reilu kaksi kuukautta.
Pojalle annetusta nimestä päätellen suurin vaikutus nimen annossa oli Idan mielipiteellä, eihän hän ollut ehkä täysin perehtynyt vielä aviomiehensä puolelta myöhemmin tärkeiksi osoittautuviin tiukkoihin perinteisiin ja tapoihin. Siitä lisää myöhemmin tekstissä.
Arki jatkui pojan syntymän jälkeen ja Ida hoiteli kotiaan ja perhettään, Abraham työskenteli baarimikkona ravintolassa, ja poika kasvoi. Ilmeisesti arki ei ollut kuitenkaan helpoimmasta päästä, kun Ida tietenkin koetti samalla työskennellä pukujen valmistajana, ja Abraham teki pitkiä vuoroja ravintolassa. Niinpä työtaakkaansa helpottaakseen Ida kutsui isosiskonsa Kreetan avukseen huolehtimaan Harrysta ja auttelemaan kotitöissä.
Siispä Kreeta Niskala, joka tuolloin oli jo ottanut veljensä kanssa sukunimekseen Kleemola, pakkasi pikkusiskonsa pyynnöstä kapsäkkinsä ja läksi New Yorkiin auttamaan Iitaa. Kreeta saapui New Yorkiin 6. huhtikuuta 1902 ja ehti juuri parahiksi siskonsa avuksi hoitamaan reilun vuoden ikäistä Harry-poikaa, ja näin Ida ja Abraham saivat hengähtää hieman ja ehtivät myöskin suunnittelemaan tulevaisuutensa jatkoa tuossa suurkaupungissa.
Voi olla, että Iin Pirttitörmältä suurella tohinalla juuri paikalle tulleella Kreetalla oli sanottavana painava isosiskon mielipiteensä joistakin asioista, ja näin ollen pariskunta päättikin – noin vuoden verran asioita mietittyään ja määrätietoista Kreetaa kuunneltuaan – siirtyä uuteen vaiheeseen elämässään.
Ida Niskala ja Abraham Silverman solmivat avioliiton helmikuun 18. päivä 1904 Manhattanilla, New Yorkissa. Osoitteenaan on tuolloin ollut jo 63. East 4th Street, ja vaikka Ida onkin edelleen merkitty Ruotsissa syntyneeksi, niin kuitenkin isänsä nimenä on Antti (Anthony) ja äitinsä nimi on Anna (Annie). Lisäksi Idan vapisevin käsin signeeraama nimensä ”Iita Niskala” tekee tästä avioliittotodistuksesta hienon asiakirjan ja todisteen Idan avioliiton satamaan purjehtimisesta ja uudesta vaiheesta elämässään, sukunimenään Silverman.
Abraham Silverman syntyi v. 1871 New Yorkissa ja on monilapsisen perheen keskimmäinen. Hän löysi ammattinsa palvelualalta kuten niin monet muutkin hänen sukulaisistaan. Hänen isänsä tuli Puolasta New Yorkiin vuonna 1867 ja äitinsä saapui vuonna 1869. Ida ja Abraham saivat olla mukana perheessä ja suvussa, jossa oli ja johon oli syntyvä merkittäviä menestyjiä ja heidän jälkeläisiään Amerikan mantereella.
Kreeta Pori/Niskala/Kleemola palasi takaisin Suomeen jonkun ajan kuluttua avustettuaan Idan ja Abrahamin arjen rullaamaan ja toi Amerikan tuliaisina mukanaan muun muassa kaksi isoa puista arkkua täynnä hienoja vaatteita ja Amerikan ihmeitä ja korujakin. Nuo arkut ovat edelleen hyvässä kunnossa tallessa sukulaisilla. Kreeta Kleemola kuoli Jakkukylässä vuonna 1940. Hautakivessänsä on nimi Kreeta Niskala.
Ehkä Kreetan antamasta vihjeestä veljensä Heikki osti Kleemolan tilallensa hienon amerikkalaisen hevosvetoisen niittokoneen nimeltä Milwaukee. Milwaukee valmisti ensimmäisenä ketjuvälitteisen leikkuuterän, kun muilla oli vielä hammasratasvälitys, joka oli painava. Niittokoneen sai myös sitojalla, joka teki lyhteet valmiiksi sievään jonoon samalla, kun hevonen veti niittokonetta. Sillä Heikki leikkasi viljat syksyllä ja piti kallisarvoista vihreän väristä ihmevempelettään hyvässä kunnossa: teroitti terät jokaisen kierroksen jälkeen ja piti paikat puhtaina!
Idalla ja Abrahamilla jälleen muutama vuosi vierähti, Idalla kotitöissä ja Abrahamilla ravintolatyöntekijänä, kunnes taas seuraavan henkikirjoituksen aika tuli vuonna 1910 (Census 1910), ja siinä on mielenkiintoinen detalji perheen tiedoissa. Paitsi että he asuvat nyt osoitteessa 145 2nd Ave, niin alkuperäisen syntymätodistuksen mukaan poikansa nimeltä Harry Silverman, joka syntyi siis edellisen vuoden 1900 Censuksen kirjaajan käynnin jälkeen, eikä siis ole mainittuna tuossa aikaisemmassa luettelossa, on vuoden1910 Censuksessa nimeltään Edward Silverman. Ilmeisesti poikaa alettiin kutsua jossakin vaiheessa Edward ‑nimellä ja tuo ”vakiintunut” nimi haluttiin merkittävän myös virallisiin kirjoihin. Missään löytämässäni dokumentissa ei mainita Harrylla/Edwardilla olleen koskaan toista nimeä samoin kuin ei myöskään Abrahamilla eikä Idallakaan. Aika yleinen käytäntö tuohon aikaan oli nimiasioissa, että mikäli syntymässään ei ollut saanut toista nimeä, niin naiset monesti ilmoittivat toiseksi nimekseen tyttönimensä ensimmäisen kirjaimen, eikä muuta. Se auttoi ainakin erottamaan virallisissa yhteyksissä saman etunimen ja sukunimen haltijat toisistaan useimmiten.
Silvermanien, samoin kuin monien muidenkin Puolasta ja sen lähialueilta saapuneiden, elämänkatsomus oli perinteisesti ja syvästi uskonnollinen, joten historialliset nimet olivat tietenkin aina suosituimpia ja käytetyimpiä. Tämä monimutkaistaa huomattavasti juuri tiettyjen samannimisten henkilöiden etsimistä tuosta nimien ”heinäsuovasta”. Harryn/Edwardin varsinainen nimenmuutos virallistettiin kuitenkin vasta vuonna 1924, jolloin myös alkuperäinen Harryn syntymätodistus ”korvattiin” korjatulla versiolla, siis Edwardin syntymätodistukseksi. Nimenmuutosta ehkä selittää myös seikka, että Abrahamin yksi veljistä oli nimeltään Edward ja ehkä Harry muistutti tuota vanhaa Edwardia jotenkin ja näin veljeänsä kunnioittaen Harrysta tuli sitten Edward. Vanha Edward Silverman kuoli vuonna 1931. Iita-nimi taasen, muututtuaan Idaksi, oli jo valmiiksi ”vanha” ja perinteinen sopiakseen suoraan Silvermanin suvun uskonvakaumukseen ja traditioihin.
Ida Silvermanilla (os. Niskala ) oli myöskin käly jonka nimi oli – yllätys yllätys – Ida Silverman, ja joka oli vielä kaiken lisäksi syntynyt samana vuonna kuin Ida Silverman (Niskala)! Ei ainakaan yksinkertaisemmaksi tee ihmiskohtalon selvittämistä reilun sadan vuoden takaa se, kun jo pelkästään New Yorkissa noihin samoihin aikoihin oli parisen sataa Ida Silverman-nimistä naista, ja aika monella heistä oli vieläpä Abraham aviomiehenä! Kuitenkin, kaikeksi onneksi, Idan käly Ida meni piakkoin naimisiin Alfred Segallin kanssa. Segallien lapsista tytär Frances meni naimisiin Mack Morgensternin kanssa, joiden Jay-nimisestä pojasta tuli musiikki-alalla uransa tehnyt kunnioitettu ja pitkäaikainen uranuurtaja. Hän toimi muun muassa Warner/Chappel Musicin ja Warner Bros Publications Inc (tuohon aikaan maailman suurin musiikkijulkaisuyhtiö ja painomedia ‑konserni) johtajistossa useita vuosia sekä lukuisissa muissa musiikkiin ja mediaan liittyvien yhdistysten hallituksissa. Jay kuoli vuonna 2017.
Jayn tytär Fran toimi myös musiikkialalla ja perusti muun muassa Jazz-musiikkirahaston josta jaetaan stipendejä ja palkintoja vuosittain etenkin Jazzmusiikkiopintoja suorittaville, menestyville opiskelijoille USA:ssa. Fran kuoli vuonna 1991. Heidät on haudattu Hollywood Hills ‑alueen hautausmaalle.
Vuoden 1920 Censuksessa Ida on merkitty jo Suomesta kotoisin olevana, ja äitinsä ja isänsä myöskin olevan suomalaisia. Ida on edelleen kotitöillä ja Abraham kokeilee välillä myyntimiehen ammattia sekatavaramyyjänä, ja poikansa Edward on töissä asunnonvälitysfirmassa. He asuvat vuokralla Kingsin kaupunginosassa New Yorkissa osoitteessa 6114 18th Ave. Ida sai USA:n kansalaisuuden jossakin vaiheessa vuosien 1915–20 välissä.
Census 1930 näyttää, että perhe muutti jälleen, tällä kertaa takaisin Manhattanille New Yorkin keskustaan, ja Abraham on palannut takaisin tarjoilijan töihin klubiravintolaan oltuaan lähemmäs viisi vuotta myyntimiehenä. Edward toimii taksikuskina kokeiltuaan muutaman vuoden asuntomyyntimiehen hommia.
Idan ammatiksi on nyt merkitty kirjoihinkin ”dressmaker”. He kaikki asuvat vuokralla samassa huoneistossa 408 West 44 Streetillä. Ida on edelleen ”kotitöillä” ja hän on itse antanut perheenjäsentensä tiedot kirjaajalle, kun toiset ovat olleet töissänsä, poissa kotoa.
Vuonna 1931 huhtikuun 6. päivä perheen isä Abraham kuoli pitkällisen, yli 3 vuotta vaivanneen tuberkuloosin seurauksena. Hän oli vähän aikaa hoidettavana Richmondissa New Yorkissa sijaitsevassa Sea View Hospital ‑sairaalassa, joka tuohon aikaan toimi tuberkuloosisairaalana. Suuren laman aikaan pitkät työpäivät ja vuorotyö ihmispaljouden keskellä varmaankin edesauttoivat tuolloin usein kuolemaan johtavan taudin saamisessa. Abraham on haudattu Beth David Cemeteryyn joka sijaitsee Elmontissa, Nassaun maakunnassa New Yorkissa. Vaimonsa Ida Silverman on antanut tuolloin luvat hautaustoimien suorittamiseen.
1940-luvun alussa Ida ja poikansa Edward muuttivat jälleen, nyt New York Cityyn Manhattanille, 147 Morningside Avenuelle asunto 1. Edward rekisteröitiin 1942 WW II sotajoukkoihin ja lomakkeeseen hän on merkinnyt lähiomaisekseen Idan, joka asuu samassa osoitteessa vehreän puiston vieressä. Edward toimi edelleen taksikuskina Comet Cab ‑yhtiölle eikä osallistunut itse sotaan ilmeisesti ollenkaan. Edward Silverman ei koskaan mennyt naimisiin eikä näin ollen häneltä jäänyt jälkipolvea. Asia saattaa olla yhteydessä hänen terveydentilaansa. Edward nimittäin kuoli rauhallisesti kotonaan vuonna 1945 elokuun 15. päivänä 44-vuotiaana. Edward on haudattu Mount Richmond Cemeteryyn New Yorkin Staten Islandilla. Hautauksen suoritti hautaustoimisto suoraan ja tästä voisi päätellä, että Ida-äiti oli tuohon aikaan ehkä huonommassa kunnossa ja oli ehkä hoidettavana vähän aikaa jossakin hoitokodissa tai parantolassa. Ida oli hoitanut poikaansa tämän kotona, kun asui naapurihuoneistossa itse tuohon aikaan.
Ida asusteli 147 Morningside Avenuella ainakin vielä vuoden 1950 Censuksen mukaan. Hän oli jo 74-vuotias tuohon aikaan ja oleskeli kotonansa viettäen vanhuuspäiviään. Miehensä ja poikansa kuoleman jälkeen hänelläkään ei ollut ketään, joka pitäisi hänestä huolta, joten on hyvin todennäköistä, että Ida Silverman kuoli yksinäisenä ja haudattiin kaupungin toimesta jonnekin yleiseen hautausmaahan. Siihen päättyi tämän linjan Silvermanien tarina.
Suomessa Ida Niskala on julistettu kuolleeksi 1.1.1975 varmastikin siitä syystä, että kukaan ei tiedä missä hän oleskeli, ja olisihan hän tuohon aikaan jo 99 vuotta vanha. Hänen todellista kuolinhetkeään ei pysty vieläkään varmuudella ja helposti toteamaan, sillä olihan hän kaiken lisäksi USA:n kansalaisuuden saanut jo kauan aikaa sitten, ja myöskin ollut naimisissa syntyperäisen amerikkalaisen kanssa eikä ilmeisestikään ollut pitänyt mitään yhteyksiä Suomeen sen jälkeen, kun Kreeta-siskonsa toi palatessaan terveiset Pirttitörmän sukulaisille.
Tuon 1950-luvun jälkeisen aikakauden tilastot eivät ole julkisia vielä, joten seuraavaa suurta julkistusta, vuoden 1960 Censusta, joudutaan odottelemaan vielä jonkin aikaa, sillä sehän on luvattu julkaistavan jo vuonna 2032! Etsintä jatkuu kuitenkin taustalla taukoamatta.
Ida Silverman mahdollisesti, muiden näkemieni asiakirjavastaavuuksien perusteella, kuoli joko vuonna 1952 tai 1956 New Yorkissa, mutta asian varmistaminen pitäisi tehdä paikallisissa arkistoissa ja kirjastoissa paikan päällä. Mahdolliset hautausmaat, missä Ida ehkä lepää, eivät jaa tietojaan sähköpostilla tai suoraan soittamalla, eikä ilman pätevää syytä taikka ilmaiseksi. New Yorkin arkistojen online-todistukset yltävät vain vuoteen 1949 saakka, joten sieltäkään ei tuohon helposti apuja löydy toistaiseksi, ellei satu löytymään enthusiastia sieltä paikan päältä. Onneksi heitä innostuneita sukututkijoita on sielläkin päin joten nuo harvinaisemmat detaljin tähänkin saakka on löytyneet hyvien uusien ystävien avustuksella paikan päällä.
Ida pysytteli koko ikänsä New Yorkissa keskikaupungilla vaihtaen asuinpaikkaansa vain viisi kertaa. Vaikuttaa siltä, että hän halusikin, että omaiset Suomessa eivät häntä paikallistaisi ja siinä hän on kyllä onnistunut, ainakin toistaiseksi. Mutta etsintä jatkuu, ja jossakin vaiheessa Iita Antintytär Niskala/Pori/Silverman saa arvoisensa muistolauseen hautapaikkansa merkiksi, ainakin internetissä. Lisäksi on paikallistettava vielä muutama muukin perheenjäsen, jotka ovat ”kadonneet tietymättömiin”.
Timo Räihä
Iita Niskala on kirjoittajan äidin isoisän serkku.