Iin asemalla Huoviskylällä asuneen kuvataiteilijan Eero Salmen jälkikasvu haluaa tehdä varhain kuolleen taiteilijan taidetta tunnetummaksi sekä tuoda esiin myös muuta Salmen kodista löytyvää kulttuuriperintöä. Työtä tukemaan on perustettu Kulttuurikoti Salmela – luova tila ‑hanke, jolle haetaan rahoitusta muun muassa Kansan Sivistysrahaston ylläpitämän Kulttuurilahja-järjestelmän kautta.
Eero Salmi oli oululainen kuvataiteilija, joka Huoviskylältä löytyneen puolison myötä ihastui maalaiskylän ihmisiin ja miljööseen niin, että rakensi perheelleen kodin sinne. Vuonna 1922 syntynyt taiteilija menehtyi jo 1981, ja hänen leskensä joitakin vuosia sitten.
Jälkikasvun ryhdyttyä vanhempiensa arkistoja siivoamaan, on sekä heidän isänsä taidetta että kirjeenvaihtoa ja muuta kulttuuriperintöä löytynyt varsin runsaasti. Salmen omien teosten lisäksi kodissa on myös useiden muiden taiteilijoiden, kuten Juho Rissasen, Erkki Tantun, Juhani Hakalahden ja Kimmo Kaivannon töitä.
Taiteilijan tyttären Annamari Salmi-Vilhusen mukaan isän töiden sekä muun kodista löytyneen ja edelleen löytyvän kulttuuriperinnön esiin tuominen on ollut jälkipolvien mielessä jo muutaman vuoden. Vauhtia hankkeelle antoivat Oulun valinta vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi sekä se, että Eero Salmen syntymästä tuli viime vuoden elokuussa kuluneeksi sata vuotta.
– Me jälkeläiset haluamme tuoda entiseen kotiimme samanlaista eloa kuin täällä oli isän eläessä. Vielä tärkeämpää on kuitenkin tuoda isän taide esiin kunnianosoituksena itse kovin vaatimatonta taiteilijaa kohtaan, Salmi-Vilhunen korostaa.
Hankkeen aikana teokset on tarkoitus luetteloida sekä kunnostaa ja kehystää, sillä monet työt ovat ilman kehyksiä, ja jotkut hieman vioittuneita. Keskeneräisiäkin on joukosta löytynyt. Myös muu materiaali, esimerkiksi Salmen kirjeenvaihto muiden taiteilijoiden, kuten kemiläisen Harri Porkon ja toisen iiläistaiteilijan Aarne Jääskön kanssa, on tarkoitus arkistoida ja säilyttää.
– Kirjeiden joukosta on lisäksi löytynyt pappamme kirjeenvaihtoa Kasimir Leinon kanssa, pappa kun tunsi sekä Kasimirin että Eino Leinon. Vanhat kirjeet kertovat hienosti ajankuvaa ja tarinoita oman aikansa elämänmenosta, on Salmi-Vilhunen havainnut.
Taiteilijan tuotannon esille saamisen lisäksi Kulttuurikoti Salmela — luova tila ‑hankkeen tavoitteena on talosta löytyvän kulttuuriperinnön säilyttäminen sekä siirto jälkipolville. Salmi-Vilhusen mukaan kiinteistön tilatkin taipuvat moneen, vaikka eivät kovin isot ole, ja lisäksi pihapiirissä sijaitsee ulkosauna sekä muita rakennuksia, joita on mahdollisuus jatkossa hyödyntää näyttely- tai kokoustiloina myös matkailullisesti.
Pienimuotoinen majoituskin on yläkerran huoneissa mahdollista toteuttaa. Salmela on mukana myös kahden muun Oulun seudun toimijan kanssa suunnittelemassa kulttuurimatkailun yhteishanketta.
– Hankkeemme on vasta alussa, mutta toimintasuunnitelma kohti Oulu 2026 ‑vuotta on tehty ja rahoituksen haku aloitettu. Viime syksynä järjestimme myös pilotointina kahdelle ryhmälle kokoustapahtuman sekä tarinointi-illan, jotka onnistuivat hyvin. Tarkoituksena onkin tarjota tiloissa osallistavaa toimintaa, joka tuottaa kävijöille mielihyvää sekä lisää kulttuurihyvinvointia. Esimerkiksi jo pelkkä tarinointi on ihmisille hyväksi.
Suunnitelmia Salmelan toimintaan pyörii Salmi-Vilhusen päässä runsain mitoin, ja tarkoituksena on saada Kulttuurikoti Salmelan avajaiset pidettyä toukokuun lopulla sekä sen jälkeen paikkaa avoinna mahdollisuuksien mukaan. Säännölliseen aukioloon pyritään viimeistään Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden koittaessa.
– Visiona on tehdä Salmelasta kulttuurillinen levähdyspaikka, kokonaisuus, missä on helppo käydä sekä mukava ja kodikas tunnelma. Kulttuurin ja taiteen tuominen täällä Salmelassa osaksi ihmisten hyvinvointia ja elämää on minulle loppuelämän hanke.
TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.