Sydänliiton Sydänturvallinen Suomi ‑verkkopalvelussa Suomen kunnat ja hyvinvointialueet on laitettu paremmuusjärjestykseen varautumisessa sydänpysähdystilanteisiin. Nyt Sydänliitto on koonnut tietoa vuoden 2022 parhaiten sydänturvallisuuden tasoaan parantaneista kunnista ja rankkasi kovimmat nousijat ja laskijat.
Tilastossa Oulu saa 28/100 pistettä ja Ii 32/100 pistettä, kun tilannetta mitataan muun muassa sydäniskureiden määrällä asukasta kohden sekä sydäniskureiden sijoittelussa alueen sepelvaltimotauti-indeksiin suhteutettuna. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen sydänturvallisimmat kunnat ovat Pyhäntä (75/100) ja Utajärvi 64/100). Iillä ja Oululla on siis vielä rutkasti parannettavaa sydänturvallisuuden suhteen.
Rantapohjan alueella sydäniskureita on defi.fi-palvelun mukaan kaikkiaan noin 30. Suurin osa niistä sijaitsee Haukiputaalla ja Iissä, mutta kaikista entisistä, nyt Ouluun liittyneistä kunnista, iskuri löytyy. Tyypillisesti seurakunnilla on iskuri kirkoissaan, niin myös Kiimingin seurakunnalla, jossa sekä Kiimingin, Yli-Iin että Ylikiimingin kirkoissa on iskuri.
Jäälin kappelista iskuria ei löydy. Defi.fi-palvelun mukaan Jääli onkin yksi harvoista Rantapohjan taajamista, jossa sydäniskuria ei ole, mutta Jäälin asukasyhdityksen Johanna Liinamaa kertoo, että rahoituksen hankkiminen laitteelle on parhaillaan vireillä.
– Kun rahoitus on saatu, laite sijoitetaan kaupalle, Liinamaa sanoo.
Kiimingin seurakunnan seurakuntamestari Veijo Pakanen kertoo, että Kiimingin kirkossa sydäniskuri on ollut vuodesta 2016 saakka, ja että yleinen mielipide on se, että iskuri pitää olla tiloissa, jonne kokoontuu isojakin väkijoukkoja.
– Vielä laitetta ei täällä ole tarvinnut käyttää, mutta useassa seurakuntayhtymän tiloissa sydäniskuria on tarvittu. Kyllä se on tarpeen tiloissa olla, Pakanen sanoo.
Hän toteaa, että laitetta on onneksi helppo käyttää, eikä sillä voi saada lisävahinkoa aikaiseksi.
– Nyt kun asia tuli puheeksi, ajattelimme taas henkilökunnan kanssa tutustua uudelleen sydäniskuriin, että sen käyttö ei tosipaikan tullen suotta jännittäisi.
Vuoden 2022 aikana Suomen sydänturvallisimman kunnan titteli vaihtui. Kustavi menetti vuoden aikana kärkipaikkansa Kivijärvelle, joka nousi kärkeen sijalta seitsemän. Kakkospaikalle kiilasi Isojoki merkittävällä nousulla sijalta 70. Kustavi jätettiin nyt kolmanneksi.
Hyvinvointialueiden osalta kärkipaikka pysyi Keski-Suomella (55/100). Kovimman parannuksen hyvinvointialueista teki Etelä-Savo ja suurin putoaja oli Kainuu. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen lukema on 41/100.
Perää 309 kunnan vertailussa pitävät 12 kuntaa, joihin ei ole rekisteröity yhtään defibrillaattoria eli sydäniskuria. Ahvenanmaa näyttäytyy alueellisesti heikoimpana. Perässä tulevat Helsinki ja varsinaisista uusista hyvinvointialueista heikoimpana oleva Kymenlaakso.
– Sydänturvallinen Suomi ‑palvelussa kuntien sijoitukset ja sydänturvallisuuden tasot elävät ajantasaisesti, jolloin kunnissa ja hyvinvointialueilla on mahdollisuus tehdä nopeasti näkyviä ja todennettavia tulosparannuksia. Varautuminen ja sillä saavutettavat taloudelliset hyödyt kannattaisi viimeistään nyt ottaa kunnissa ja hyvinvointialueilla esille sekä hyödyntää sydänturvallisuudessa saavutettuja tuloksia kunta- ja aluemarkkinoinnissa, vinkkaa Sydänliiton markkinoinnin ja viestinnän asiantuntija Esa Takala.
Sydänturvallisuus on muutamissa edelläkävijäkunnissa kirjattu osaksi hyvinvointi- tai turvallisuussuunnitelmaa. Nyt sen raportointi ja seuranta on erityisen helppoa, kun kunnilla ja hyvinvointialueilla on tähän valmis työkalu. Sydänturvallisuuteen on kuitenkin kaikilla kansalaisilla mahdollisuus vaikuttaa.
– Sydänturvallisuuden kehittämisen on hyvä olla suunnitelmallista. Tähän Sydänturvallinen Suomi ‑palvelu tarjoaa valmista indikaattoritietoa. Jokainen meistä voi omalta osaltaan varautua sydänpysähdystilanteisiin esimerkiksi harjoittelemalla elvytystä ja paikantamalla arkiympäristön sydäniskurit defi.fi-palvelusta tai 112 Suomi ‑sovelluksesta, täydentää Sydänliiton asiantuntija Mari Blek-Vehkaluoto.
Sydänliitto tutki vuonna 2019 suomalaisten elvytysvalmiuksia, mahdollisia elvyttämisen esteitä sekä kuinka hyvin sydäniskuri eli defibrillaattori tunnetaan. Suomi elvyttää 2019 ‑kyselytutkimukseen vastasi tuolloin 1 673 suomalaista. Nyt kysely uusitaan kehityksen selvittämiseksi. Kysely löytyy osoitteesta: https://sydan.fi/testi/elvytystesti/
TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.