Joka arkipäivä tarvitaan Suomessa 800 verenluovuttajaa, jotta potilaat saavat tarvitsemansa verivalmisteet. Kiimingissä järjestettiin pitkästä aikaa verenluovutus, ja tapahtuma osoittautui menestykseksi. Päivän aikana verta kävi luovuttamassa 59 hengenpelastajaa. Myös Iissä luovutettiin verta heti vuoden 2023 alkaessa, kun seurakuntatalolla järjestettiin kiertävän veripalvelun tilaisuus. Iissä verta luovutti peräti 60 henkilöä.
Edellisen kerran Kiimingissä on järjestetty verenluovutustilaisuus vuonna 2015. Nyt luovuttajia oli niin paljon, että kiertävän veripalvelun sairaanhoitaja Virpi Kurtti kertoo, että Kiiminkiin tullaan seuraavan kerran jo 6.6. Iissä seuraava luovutus järjestetään 12.6.
– Meillä on tarkoitus alkaa käydä useammin tässä Oulun lähialueilla. Marraskuussa Haukiputaalla oli niin hyvin luovuttajia, että sinne menemme uudelleen myös tänä vuonna, Kurtti sanoo.
Erityisen suosituiksi ovat osoittautuneet myös uudet Kempeleen Zeppelinin ja Oulun Ideaparkin luovutukset. Oulun lähialueiden luovutusten järjestämisestä on Kurtin mukaan tullut luovuttajilta hyvää palautetta.
Lisäksi lähellä sijaitsevat kiertävän veripalvelun tapahtumat ovat luonnollisesti helpompia myös henkilökunnalle, kun ei tarvitse ajaa niin pitkää matkaa eri puolille aluetta.
– Meillä pohjoisimmat luovutukset ovat Rovaniemellä, eteläisimmät Kalajoella ja itäisimmät puolestaan ovat Kajaanissa ja Kuusamossa. Kaikkiaan vaihtuvia luovutuspaikkoja on 24 ja viime vuonna luovutustilaisuuksia oli 99.
Oulussa veripalvelu kiertää maakunnassa maanantait ja tiistait. Toimistolla Oulun keskustassa verta otetaan vastaan keskiviikkoisin, torstaisin ja perjantaisin.
– Luovuttajan näkökulmasta verenluovutusympäristö on muuttunut sähköiseksi. Edellisenä päivänä kotona voi täyttää valmiiksi terveyskyselyn, joka löytyy veripalvelun nettisivuilta. Lisäksi kannattaa varata aika ajanvarauskalenterista, niin ei joudu odottamaan pitkää aikaa, että pääsee haastatteluun. Terveyskyselyä tehdessä voi soittaa infonumeroon, jos epäilee omaa luovutussoveltuvuutta, Kurtti kertoo.
Valtakunnallisesti tyypillisin verenluovuttaja on noin 40-vuotias nainen ja miehet ovat luovuttajien keskuudessa vähemmistössä. Toisin on Oulussa, jossa luovuttajista enemmistö on miehiä. Syitä tähän Virpi Kurtti ei osaa varmuudella arvioida, mutta hän epäilee, että tiivis yhteistyö esimerkiksi teekkarien kanssa saattaa vaikuttaa asiaan. Myös Nokian työpaikoilla on paljon miesluovuttajia.
– Nuoria yritämme saada luovuttajaksi vierailemalla oppilaitoksissa, kuten yliopistolla ja ammattikorkeakoulussa.
Kiimingin verenluovutukseen oli tullut ensimmäistä kertaa verta luovuttamaan kiiminkiläinen Sari Tervonen, joka kertoi, että hän tuli, koska halusi antaa itselleen uuden haasteen.
– Olen veri- ja neulakammoinen, enkä ole ennen uskaltanut lähteä luovuttamaan verta. Nyt kun huomasin, että tämä on Kiimingissä, päätin että on oikea aika haastaa itsensä. Ei tämä tunnu yhtään niin kamalalta kuin luulin, Tervonen kommentoi.
Verivalmisteita tarvitaan esimerkiksi leikkauspotilaiden, onnettomuuden uhrien, syöpää sairastavien ja keskoslasten hoitoon. Vapaaehtoiset luovuttajat auttavat Suomessa vuosittain noin 40 000 potilasta. Koska verta ei voi korvata keinotekoisesti, luovutettu veri on monille vakavasti sairaille todellinen elinehto. Tämän vuoksi uusia verenluovuttajia tarvitaan jatkuvasti.