Kun Yli-Iin ja Ylikiimingin kyliltä on vuosien varrella poistunut oma kunnantoimisto, terveysasema, ambulanssipalvelut, pankit, postit, huoltoasemia ja kauppoja, on pienikin vihje jonkun olemassa olevan palvelun poistumisesta liikaa.
Huolta herättävät toki kaupungin puuhastelut palveluverkkonsa parissa, mutta epävarmuus leijuu myös esimerkiksi apteekkien ja ruokakauppojen yllä.
Maaseudun tulevaisuus uutisoi jokin aika sitten, että Osuuskauppa Keskimaa aikoo sulkea Pylkönmäen Salen vähäisen käytön vuoksi. Kylällä asuu 760 ihmistä, eikä kauppa kannata.
Yli-Iin asukasluku keikkuu 1 500 pinnassa. Tuollakin lukemalla ollaan varmasti jo ihan kipurajoilla asiakkaiden riittävyyden suhteen. Tarvitseeko jokaisen ison ketjun yksikön olla tuottava vai voisiko ketju tehdä kädenojennuksen maaseudun asukkaiden suuntaan?
Uhka ketjuliikkeen loppumisesta väestön vähetessä on todellinen. Joillain kylillä yksityinen kauppias on ottanut ketjun poistuttua kaupan itselleen ja turvannut näin asukkaille päivittäistavarakaupan.
Palvelu, joka voi myös lähteä kylältä terveyskeskuksen lakkauttamisen myötä on apteekki. Satakuntalaisen syntymäpitäjäni apteekkari kertoi, että jos terveyskeskus lähtee, lähtee hänkin. Ei riitä reseptilääkkeiden ostajia, koska he ostavat lääkkeensä muualta lääkärireissun yhteydessä. Ylikiimingissä ja Yli-Iissä apteekit vielä kuitenkin ovat, onneksi.
Mitä ihmiset Oulun reunoilla voivat tehdä palveluiden säilyttämiseksi? Käyttää niitä ja suhtautua positiivisesti oman kylän palveluihin ja yrittäjiin.