Miltä Martinniemen kylämiljöö näyttää ammattilaisten ja ulkopuolisten silmin? Mitä alueen rakennukset kertovat historiasta? Onko kylällä tulevaisuutta?
Oulun yliopiston Arkkitehtuurin yksikön opiskelijat ovat syksyn mittaan paneutuneet kylän historiaan ja rakennettuun ympäristöön maisterinopintoihinsa liittyvissä harjoitustöissään. He ovat myös jalkautuneet kylänraitille ja asukkaiden juttusille kahteen otteeseen.
Viime viikolla opiskelijat palasivat Martinniemeen esittelemään Rakennussuojelu ja rakennetun ympäristön hoito ‑kurssin tuloksia Kerholaan. Aineistosta julkaistaan Martinniemen historiallisen miljöön Suojeluatlas alkuvuodesta painettuna versiona ja verkkojulkaisuna.
Aikoinaan hyvin väkirikkaassa ja palveluiltaan monipuolisessa sahateollisuuskylässä on nykyisin noin 2700 asukasta. Kylä hiljeni 1980-luvun lopussa sahan lopetettua. Haasteena on ollut vähenevä väkimäärä ja rakennusten jääminen tyhjilleen.
Kylän vahvuutena on arvokas historia ja siihen pohjautuva vahva identiteetti ja yhteishenki. Kylän eri aikakausia edustavaa rakennuskantaa ja vanhaa sahan aluetta opiskelijat pitävät valtakunnallisestikin ainutlaatuisena ja merkittävänä. Kaupungilla olisi mahdollisuuksia kehittää kylää edistämällä täydennysrakentamista kaavatarkistuksilla. Myös uusi rakennuskannan inventointi suojelun kannalta olisi tarpeen. Uusiakin tontteja on kylällä tarjolla, tarvitaan vain asukkaita. Kun kylä on aktiivinen ja vetovoimainen, on myös tulijoita.
Vanhojen rakennusten suojelu on omistajien vastuulla ja kaupungin kannalta suojelutyökaluna voi toimia kaavoitus. Asukasmäärä Oulun alueella on kasvava ja Martinniemi voisi olla potentiaalinen kasvualue.
Opiskelijat löysivät kylältä monia arvokkaita ja kunnostettuja vanhoja rakennuksia kuten sahan alueella sijaitsevat Martinhovi, metsäkonttori ja ylimetsänhoitajan talo, entisen rautatien lähellä sijaitseva tehtaanjohtajan talo sekä Kerhola kylänraitilla. Vanhoista rakennuksista on pidetty huolta ja niiden käyttötarkoitusta on osin muutettu vastaamaan uusia käyttötarpeita.
Vanha historiallinen ja arvokas kylämiljöö antaa opiskelijoiden mielestä mitä erinomaisimmat lähtökohdat kehittää kylää. Jäljellä olevat rakennukset ovat arvokkaita ja tarpeen säilyttää ja kunnostaa.
Sahan alueen kehittämiseksi opiskelijat näkevät monia mahdollisuuksia virkistys- ja harrastustoiminnan ja matkailun kehittämiseksi. Visiona voisi olla alueelle perustettava liikunta- ja vapaa-ajankeskus. Merellistä sijaintia kannattaa hyödyntää. Lennokkaimmassa suunnitelmissa vanhaan paloasemaan voisi sijoittaa dronekeskuksen.
Harva ehkä muistaa, mutta nykyinen K‑market on arkkitehtien suunnittelema ja omaa aikakauttaan edustava liikerakennus. Tyhjillään oleva ja purettavana kohteena myytävänä oleva entinen terveystalo on aikoinaan saatu Ruotsin-lahjoituksena. Kilipukkarakentaminen eli puupalikoista rakennetut talot kiinnostivat myös opiskelijoita.
Oman kokonaisuuden muodosti Pomolan asuinalue ja idylliltään ja ympäristöltään arvokas Simpantien seutu sekä Repolantien varsi kerrostaloineen. Kerholan edustalle tarvittaisiin turvallinen kadunylitys, urheilukentän kunnostaminen vanhalle paikalle Kerholan taakse toisi toimintaa, vastapäisen leikkipuiston ja metsikön käyttöä voitaisiin kehittää ja uudistaa.
Seurakuntatalon kohtalo on avoinna, sillä yhtymä luopuu rakennusta lähivuosina. Sahaperinteen arvostuksesta kertoo, että kylälle on tulossa sahamuistomerkki.
Työväentalon kortteliin sopisi opiskelijoiden mielestä rivitaloja tai pienkerrostaloja. Maaliskuussa 2020 palaneen työväentalon rauniot ovat edelleen tontilla levällään.
Aurinko-ornamentiikka rakennuksissa on jännittävä yksityiskohta, mikä paljastui kenttäkierroksilla. Sahan alueen vanhojen rakennusten katto- ja ikkunakoristeissa toistuu aurinkosädekuviointi.
Saattaa olla, että symboliikan toi tullessaan sahan perustaja Granfelt 1905. Saha Keuruulla ei menestynyt ja Martinniemeen perustettu uusi saha sisälsi toivoa uudesta alusta, mitä auringonsäteet voivat kuvastaa. Yllättäen samaa symboliikkaa löytyy myös uudemmistakin rakennuksista kylällä.
Opiskelijat keräsivät myös vanhoja rakennuspiirustuksia ja ‑kaavoja. Kyläläisiltä saadut tiedot ja tarinat historiasta ovat olleet myös tärkeänä apuna harjoitustyössä. Lisäksi lähdekirjoina olivat mm. Joni Skiftesvikin kirjat ja Pentti Utriaisen Kotikyläni Martinniemi.
Opiskelijoiden töiden esittelytilaisuuteen osallistunut, Haukiputaalle paluumuuttanut Kauko Kaukola kertoi tulleensa mielenkiinnolla kuuntelemaan, mitä entiseen kotikylään kuuluu ja miltä Kerhola näyttää.
Tietoja ja vanhoja valokuvia opiskelijoiden käyttöön antanutta Rhea Forsténia jännitti, mitä kaikkea tietoa kylästä on saatu koottua.Forstén asui aikoinaan Kerholassa kun hänen vanhempansa pitivät paikkaa.
Suojeluatlaksesta aiotaan toimittaa painettu versio Kerholaan. Toiveena on myös, että opusta olisi saatavilla myös kirjastosta.
Tutustu Rantapohjan tilaustarjouksiin tästä.