Tuu­li­voi­mayh­tiöt ryn­ni­vät voi­mal­la Yli-Iihin – Maa­no­mis­ta­jat kokoa­vat rive­jään yhteen

Yli-Iin alu­een sisäl­lä ole­val­la Iin enklaa­vil­la on raken­teil­la kak­si tuu­li­voi­ma­puis­toa, Pah­ka­kos­ken ja Iso Pih­la­ja­suon puis­tot, lisäk­si kaa­voi­tuk­ses­sa on Iso­ry­ti­suo Leu­val­la. Kyn­kään­suon alu­eel­la tuu­li- ja aurin­ko­voi­mao­say­leis­kaa­va on vireil­lä. Näi­den lisäk­si yhtiöt ovat osoit­ta­neet kiin­nos­tus­ta tuu­li­voi­man sijoi­tus­pai­koik­si aina­kin Kota­se­län (Hon­gi­kon­suon) ja Lat­va­se­län aluei­ta. Kota­se­län alu­eel­la maa­no­mis­ta­jat perus­ti­vat jo aiem­min oman neu­vot­te­lu­ryh­män­sä taa­tak­seen omat etun­sa iso­ja tuu­li­voi­mayh­tiöi­tä vas­taan, ja ete­ne­vät asias­sa yhdes­sä rintamassa.

Hei­nä­kuus­ta alkaen Mega­tuu­li on lähes­ty­nyt Lat­va­se­län alu­een maa­no­mis­ta­jia siten, että heil­le on tul­lut tun­ne, että yhtiö yrit­tää saa­da hei­dät sitou­tu­maan hank­kee­seen­sa nopeas­ti, jopa omat etun­sa ja oikeu­ten­sa unoh­taen. Yli-Iin met­sän­hoi­to­yh­dis­tyk­sen Mik­ko Mäke­lä sekä Kan­ga­so­jan yhteis­met­sän Jani Maa­lis­maa kut­sui­vat maa­no­mis­ta­jat kool­le vii­me vii­kol­la, jot­ta he voi­si­vat alkaa koo­ta rive­jään ja yhdes­sä poh­tia, miten tuu­li­voi­man tuloon alu­eel­le suh­tau­tu­vat ja aloi­te­taan­ko asias­sa teh­dä yhtei­siä sel­vi­tyk­siä sekä mah­dol­li­sia yhtey­den­ot­to­ja myös muil­le tuulivoimayhtiöille.

– Nyt ei ole kii­re, kenen­kään ei tar­vit­se teh­dä yksin nopei­ta pää­tök­siä, vaik­ka tuu­li­voi­mayh­tiöt mitä sanoi­si­vat. Jäi­tä hat­tuun, Jani Maa­lis­maa sanoi maanomistajille.

– Jutel­kaa naa­pu­rei­den ja mui­den maa­no­mis­ta­jien kans­sa. Kysy­kää meil­tä neu­voa, jos jokin asia epäi­lyt­tää. Älkää jää­kö yksin poh­ti­maan, Mik­ko Mäke­lä jatkoi.

Maa­no­mis­ta­jat kuvai­le­vat tuu­li­voi­mayh­tiön lähes­ty­mis­yri­tyk­siä aggres­sii­vi­sik­si, osin jopa kiris­tys­tä muis­tut­ta­vik­si. Yli-Iis­sä ker­rot­tiin, että sopi­muk­siin on pyrit­ty saa­maan alle­kir­joi­tus muun muas­sa sano­mal­la, etä jos nyt ei kir­joi­ta, ei tule myö­hem­min­kään enää sopi­mus­ta mail­leen saa­maan. Joku­nen on jo alle­kir­joit­ta­nut. Osal­le on myös annet­tu kat­teet­to­mia lupauk­sia sii­tä, että omal­le maal­le sijoit­tui­si myl­ly. Täl­lais­ta lupaus­ta ei yhtiö täs­sä vai­hees­sa voi teh­dä, sil­lä myl­ly­jen sijain­nit var­mis­tu­vat vas­ta pit­kän, vuo­sia kes­tä­vän pro­ses­sin aikana.

Lat­va­se­län alue sijait­see Tan­ni­lan­tien itä­puo­lel­la, Pah­ka­lan­tien poh­jois­puo­lel­la. Alus­ta­va han­kea­lue ja sen vai­ku­tusa­lue on Mega­tuu­len sopi­mus­pa­pe­reis­sa piir­ret­ty var­sin laa­jak­si. Alue sijait­see osin tule­van Tuu­li-hank­keen tuu­li­voi­ma­ra­ken­ta­mi­seen sopi­vak­si mää­rit­te­le­mäl­lä alu­eel­la. Tämän vuok­si Yli-Iis­sä aja­tel­laan, että on var­sin toden­nä­köis­tä, että alu­ees­ta kiin­nos­tu­vat myös muut yhtiöt.

Sami Siu­rua oli tilai­suu­des­sa esit­te­le­mäs­sä maa­no­mis­ta­jil­le tuu­li­voi­ma- ja ener­gia-asioi­ta. Myös hänel­lä oli sel­vä vies­ti maanomistajille.

– Tur­paan tulee, jos ei itse olla maa­no­mis­ta­ji­na aktii­vi­sia. Vaik­ka ensi­reak­tio oli­si nega­tii­vi­nen asi­aa koh­taan, kan­nat­taa sil­ti sel­vit­tää, mil­lai­sia vaih­toeh­to­ja täs­sä on tarjolla.

Tilai­suu­des­sa todet­tiin, että nyt oli­si tär­ke­ää, että kaik­ki alu­een maa­no­mis­ta­jat ilmai­si­si­vat mie­li­pi­teen­sä han­ket­ta koh­taan, sil­loin­kin, jos suh­tau­tu­mi­nen sii­hen tai tuu­li­voi­maan yli­pää­tään on negatiivinen.

Jani Maa­lis­maa, Mik­ko Mäke­lä ja tilai­suu­des­sa valit­tu jouk­ko maa­no­mis­ta­jia lähet­tä­vät lähiai­koi­na kai­kil­le alu­een maa­no­mis­ta­jil­le kir­jeen, jos­sa näi­tä miet­tei­tä kysellään.

– Nyt todel­la kai­paam­me mie­li­pi­tei­tä tie­dok­sem­me, jot­ta tie­däm­me, miten asi­aan suh­tau­du­taan. Vas­taus­ten perus­teel­la sel­vi­ää, kan­nat­taa­ko asi­aa vie­dä eteen­päin. Lisäk­si mie­li­pi­teet ovat Oulun kau­pun­gin suun­taan vies­ti sii­tä, mikä on alu­een maa­no­mis­ta­jien tah­to mah­dol­li­sia tule­via kaa­voi­tus­ha­ke­muk­sia koh­taan, Maa­lis­maa korostaa.

Jos maa­no­mis­ta­jia kiin­nos­taa tuu­li­voi­man mah­dol­li­nen tulo alu­eel­le, voi maa­no­mis­ta­jien neu­vot­te­lu­ryh­mä kil­pai­lut­taa eri tuu­li­voi­mayh­tiöi­tä sekä neu­vo­tel­la maa­no­mis­ta­jil­le par­haan mah­dol­li­sen kor­vauk­sen ja sopimusehdot.

– Yhdel­lä maa­no­mis­ta­jal­la yksi­nään ei ole min­kään­lais­ta neu­vot­te­lua­se­maa yhtiöi­tä vas­taan, eikä yhden maa­no­mis­ta­jan tah­dol­la ole mer­ki­tys­tä kau­pun­gin asiois­ta pää­tet­täes­sä. Sik­si nyt pitää vetää yhtä köyt­tä, Mik­ko Mäke­lä sanoi.

Yli-Iin Kota­se­län hank­keen ete­ne­mi­ses­tä tie­do­te­taan Kie­ri­kis­sä tiis­tai­na 13.12. kel­lo 17. Kyn­kään­suon kes­kus­te­lu­ti­lai­suus jär­jes­te­tään tiis­tai­na 13.12. kel­lo 18–20 Yli-Tan­ni­lan toi­mi­ta­lol­la. Jäl­kim­mäi­seen tilai­suu­teen on mah­dol­lis­ta osal­lis­tua myös etä­nä, link­ki löy­tyy Oulun kau­pun­gin sivuilta.

Tuu­li­voi­man kapa­si­teet­ti tuplaan­tuu kol­mes­sa vuo­des­sa. Suo­meen on täl­lä het­kel­lä suun­nit­teil­la maa­tuu­li­voi­maa yli 52 000 megawa­tin ver­ran. Merel­le suun­ni­tel­tu­ja hank­kei­ta on 13 000 MW. Vaik­ka vain osa hank­keis­ta tulee lopul­ta toteu­tu­maan, osoit­taa mää­rä suo­ma­lai­sen tuu­li­voi­man mer­kit­tä­vän kas­vu­po­ten­ti­aa­lin. Myös raken­teil­la ole­van tuu­li­voi­ma­ka­pa­si­tee­tin mää­rä on mer­kit­tä­vä: Vuo­sien 2022–2025 aika­na Suo­meen on val­mis­tu­mas­sa aina­kin yli 4 700 megawat­tia uut­ta tuu­li­voi­maa. Suo­men tuu­li­voi­ma­ka­pa­si­teet­ti tulee siis tuplaan­tu­maan seu­raa­van kol­men vuo­den aikana.

Tuu­li­voi­ma on nopein ja edul­li­sin tapa lisä­tä Suo­men uusiu­tu­van ener­gian kapa­si­teet­tia ja kas­vat­taa maam­me ener­giao­ma­va­rai­suut­ta. Var­hai­ses­sa suun­nit­te­lu­vai­hees­sa ole­via tuu­li­voi­ma­hank­kei­ta on Suo­mes­sa pal­jon, mut­ta nii­tä hidas­ta­vat eri­tyi­ses­ti lupa- ja kaa­voi­tus­me­net­te­lyi­hin sekä muu­tok­sen­ha­kuun liit­ty­vät haas­teet. (Läh­de: Tuulivoimayhdistys)