Iin kunnan itsenäisyyspäivän juhlaan saapui harvinaisen vähän väkeä. Juhlan esiintyjät pois lukien paikalla oli vain kolmisenkymmentä vierasta. Juhlakahvit oli katettu seurakuntasaliin kahdeksallekymmenelle vieraalle. Juhlan järjestäjät arvelivat kehnon sään ja sairastumisten karsineen joukkoa.
Sotaveteraaneja ei juhlassa ollut, mutta valtiolliseen tapaan Iin kunta muisti heitä erikseen. Iissä otettiin jo koronavuosina tavaksi viedä sotaveteraaneille itsenäisyyspäivän kukkatervehdys heidän kotiinsa. Iissä ja Kuivaniemellä on elossa 12 sotaveteraania.
Kiitos veteraaneille, maailman tilanne ja toisista huolehtiminen nousivat esille puheissa läpi juhlan. Juhlan juontanut Jari-Jukka Jokela totesi itsenäisyyden merkityksen korostuneen sodan tultua lähemmäs. Hän muistutti, että nyt on entistä tärkeämpää kantaa huolta myös muista kyläläisistä, naapurikyläläisistä ja koko Suomen kansasta.
Kirkkoherra Tapani Ruotsalainen uskoo, että veteraanien jälkeinen sukupolvi on oppinut ymmärtämään, mitä veteraanisukupolvi koki aikoinaan.
– He kokivat, mitä on elää epävarmuudessa. Ja myönsivät, ettemme voi tietää ihmisenä, mitä kaikkea elämässä ja maailmassamme voi tapahtua. Kaikki voi muuttua hyvin nopeasti ja muutamassa hetkessä joudumme huomaamaan, että näkökulma näyttää kovasti oudolta siihen tuttuun, mitä olemme tottuneet näkemään. Siinä korostuu huolenpito toisista ihmisistä.
Juhlapuhuja, kunnanjohtaja Marjukka Manninen korosti, että muistot, kulttuuri ja aiemmista opittu on muistettava siirtää seuraavillekin sukupolville. Hän uskoo Ruotsalaisen tapaan, että veteraaneilta kuulemiemme asioiden myötä meillä on jonkinlainen valmius ymmärtää nykyistä tilannetta.
Manninen kertoi itse oppineensa sotaveteraanipapaltaan konkreettisia varautumiseen liittyviä asioita.
– Pappa opetti, että kaikkien pitää pystyä selviytymään luonnossa, kaikkien pitää osata pitää itsestään huolta ja kaikkien, myös tyttöjen, pitää osata tehdä maa- ja puutöitä. Hän opetti myös ajamaan traileria, vähän korjaamaankin sitä ja pitämään puukon aina mukana autossa.
Manninen totesi, että varautumiskykymme lisäksi Suomen vahvuuksia ovat demokratia, avoin tiedonvälitys ja koulutustaso.
– On ehkä kaikkein tärkeintä pitää huolta, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus käydä koulua niin pitkälle kuin he haluavat ja kykenevät. Se on tapa, millä me pidämme Suomen rauhallisena ja toimintakykyisenä.
Naapurimaan käymä sota on Mannisen mukaan nostanut entistä merkityksellisemmäksi Iin kunnan sijainnin.
– Kuntamme kautta kulkee kaksi valtavirtaa pohjoiseen, rautatie ja maantie. Eikä pidä unohtaa jokiamme, niitä ylittäviä siltoja ja isoa voimalaitosta. Ne tuovat omat huolensa, mutta koska nyt koko Suomessa mietitään näitä asioita, voimme saada vähän vauhtia isoihin hankkeisiimme. Ei tosin toivoisi sen tulevan tällaista kautta.
Manninen totesi Iin kunnan huolehtineen omavaraisuudesta energian suhteen etupainotteisesti.
– Tuotamme sähköä kymmenkertaisesti enemmän, mitä tässä kunnassa tuotetaan. Meillä on paljon vesivoimaa ja tuulivoimaa. Ja nimenomaan vesivoimaa, joka auttaa säätämään ja pystyy kompensoimaan tuulivoiman, aurinkoenergian ja muiden uusien energiamuotojen herkkyyttä.
Manninen muistutti, että energian säätelyyn ja kotivaraan liittyen nyt on muistettava huolehtia myös heistä, jotka eivät pysty tai kykene itse varautumaan.
– On tärkeää katsoa, että myös naapurilla ovat asiat kunnossa.
Tutustu Rantapohjan tilaustarjouksiin tästä.