Ratkaisu Haukiputaan Torpanmäen alueen suunnitelmien toteuttamisesta tai nykyisen keskusurheilukentän kunnostamisesta nykyiselle paikalleen saataneen päätöksiä 12.12, jolloin Oulun kaupunginvaltuusto päättää jatkokokouksessa vuoden 2023 talousarviosta ja tulevien vuosien investoinneista. Vai otetaanko asiassa vielä aikalisä?
Kaupunginvaltuuston kokouksessa maanantaina kuultiin valtuustoryhmien ryhmäpuheenvuorot vuoden 2023 talousarvioesitystä, johon jätettiin 15 muutosesitystä tai pontta. Kaikkia esityksiä kannatettiin, joten niistä äänestetään talousarvion jatkokokouksessa.
Eveliina Leskelä (kesk.) teki muutosesityksen, jonka mukaan Torpanmäen urheilu- ja virkistysalueen rakentaminen tulee toteuttaa aiempien suunnitelmien mukaisesti. Suunnitelma sisältää myös uuden urheilukentän Torpanmäelle. Tällöin nykyistä urheilukenttää ei kunnostettaisi nykyiselle paikalleen eikä uutta huoltorakennusta sen viereen rakennettaisi, kuten kaupunginhallitus esittää valtuustolle sivistys- ja kulttuurilautakunnan linjauksen mukaisesti.
Asiasta virisi vilkas keskustelu. Esa Aalto (vihr.) totesi, että nykyisen urheilukentän kunnostus maksaisi noin 2 miljoonaa euroa ja Torpanmäki arviolta noin 6 miljoonaa euroa. Torpanmäen ratkaisua hän pitää epärealistisena niin kustannusten kuin aikataulunkin suhteen. Lisäksi maaperän sulfaattipitoisuudet voivat vaarantaa Kiiminkijoen vesistöä. Maatyöt tulisivat huomattavan kalliiksi Torpanmäellä, jopa saman verran kuin nykyisen urheilukentän kunnostaminen.
Aalto teki esityksen aikalisän ottamista: Haukiputaan urheilukentän suunnitelmista tulee järjestää yhteinen työpaja kaupunginhallitukselle, yhdyskuntalautakunnalle ja sivistys- ja kulttuurilautakunnalle alkuvuodesta 2023, jolloin käydään läpi eri vaihtoehtojen mahdollisuudet, aikataulut, kustannukset ja linjataan valmistelun jatko.
Keskustan Lauri Nikula, Merja Rasinkangas ja kokoomuksen Jarmo Husso ja Jari Laru käyttivät puheenvuorot Torpanmäen rakentamisen puolesta. Tähän ratkaisuun sisältyy myös mahdollisuus kaavoittaa nykyinen urheilukentän alue asuntorakentamiseen kuten on suunnitelmat myös vireiselle, puretun Kivikoulun tontille. Maaperä ei muodosta ylitsepääsemätöntä estettä rakentamiselle. Kysyttiin, miksi Haukiputaalle ei tehtäisi kunnolla ja kerralla uusi ja hyvä urheilu- ja virkistysalue. Rasinkankaan mukaan Torpanmäelle tulee rakentaa urheilukenttä, joka palvelee kattavasti eri lajeja.
Jorma Leskelä (kesk.) sanoi, että Torpanmäen suunnittelu alkoi jo Haukiputaan kunnan aikana. Kun kaupunki ryhtyi viemään hanketta eteenpäin 2017, monet haukiputaalaiset sanoivat, että se on parasta mitä alueelle saadaan sitten kuntaliitoksen. Alueen suunnitelmat ovat jo pitkällä, joten työtä voidaan jatkaa. Torpanmäen kustannuksiin kaupunki saisi kompensaatiota vetovoimaisten jokirantatonttien myynnistä.
Aino-Kaisa Manninen (vihr.) piti vastuuttomana, että talousarvioon esitetään 6 miljoonan lisäystä.
SDP:n Kaarina Torro ja Joni Meriläinen ovat nykyisen urheilukentän kunnostamisen kannalla. Torron mukaan Torpanmäen alue ei sovellu rakentamiseen ja kustannukset olisivat korkeat. Meriläinen sanoi, että Haukiputaan aluetta pitää kehittää, mutta valtuuston hyväksymän maankäytön toteuttamisohjelman (MaTo) mukaan. Asuntorakentamiseen riittää Torron ja Meriläisen mielestä Kivikoulun alue. Mikäli nykyinen keskusurheilukenttä kunnostetaan, se palvelisi ainakin 15 vuotta, jonka jälkeen voidaan miettiä uusiakin ratkaisuja.
Pohjaesityksenä tulevassa valtuuston kokouksessa urheilualuetta koskevissa äänestyksissä on kaupunginhallituksen esitys kunnostaa nykyinen kenttä.
Talous, sähkö, varhaiskasvatus puhuttivat
Oulun kaupunginvaltuuston kokous oli historiallinen, sillä ensimmäistä kertaa käsiteltävänä on talousarvio, jossa mukana eivät ole enää sosiaali- ja terveyspalvelut sekä palo- ja pelastustoimi, jotka siirtyvät sote-uudistuksen myötä Pohteelle ensi vuoden alussa.
Kaupungin talousarvion valmistelu ja hyvät talousnäkymät saivat valtuutetuilta kiitosta. Talousarvio on jäämässä 141 mijoonaa euroa ylijäämäiseksi, verotulot muodostuvat arvioitua suuremmiksi, uutta lainaa ei ole tarve ottaa ensi vuonna eivätkä verot nouse. Työllisyystilanne on parantunut, sote-kiinteistöjen myynnillä saadaan lisätuloja ja taloutta ovat vakauttaneet valtion koronakorvaukset.
Kaupunginjohtaja Päivi Laajala sanoi, että monia isoja hankkeita on jalalla ja vallalla on myönteinen kehitys, mutta edessä on isoja investointeja, joihin pitää varautua.
Valtuutettujen puheenvuoroissa peräänkuulutettiin talouden tasapainottamisen törkeyttä jatkossakin. Sami Pikkuaho (Kok.) sanoi, että “uusi normaali” nähdään vasta vuosina 2024–25. Jatkossa on kyettävä tekemään huonojakin päätöksiä ja tarkasteltava myös palveluverkkoa rohkeasti.
Palveluverkko ja pienten koulujen lakkautusuhka Haukiputaalla ja Kiimingissä on herättänyt jo paljon keskustelua ja huolta.
Suvi Helanen (kesk.) teki esityksen, että palveluverkkoselvityksessä on huomioitava ulkoisen arvioinnin laadinnan jälkeen tapahtuneet toimintaympäristön muutokset ja kaavoitustilanne eri alueilla, lisäksi on tehtävä ennakkovaikutusten arvioinnit, joita ei ole tehty.
Varhaiskasvatuksen tilanne, huoli henkilöstön riittävyydestä ja jaksaminen nousi esille useissa puheenvuoroissa. Susa Vikeväkorva (vihr.) esitti, että yksityisen päiväkotitoiminnan ja varhaiskasvatuksen osuutta palvelutuotannosta vähennetään nykyisestä, jolloin kunnallisen palvelun osuus olisi nykyistä suurempi.
Mikko Raudaskoski (vas.) esitti puolen miljoonan euron lisäystä varhaiskasvatuksen työolosuhteiden parantamiseen ja samaa summaa urheiluseurojen tila-avustuksiin, koska sähkön hinta on noussut. Yrjö Harju (SDP) esitti kaupungin ryhtymistä selvittämään yliopiston ja terveydenhuollon kanssa lasten ja nuorten mielenterveyden juurisyitä. Joni Meriläinen (SDP) esitti työntekijän palkkaamista Pateniemen Honkapirtille.
Jukka Huotari (ps.) teki esityksen Mun Oulu ‑verkkomedian lopettamista säästösyistä. Kaupungin verkkosivut nähdään riittävänä palveluna. Janne Heikkinen (Kok.) sanoi että esitystä on helppo kannattaa, sillä hän on esittänyt Mun Oulun lakkauttamista aiemmin, mutta esitys hävisi tuolloin niukasti kaupunginhallituksessa.
Sähkön hinta puhutti. Kokouksessa kuultiin konsernijohtaja Ari Alatossavan selvitys voiko kaupunki vaikuttaa Oomi Energian hintoihin ja auttaa asukkaita selviytymään sähkölaskuista. Asiasta oli jättänyt valtuustoaloitteen Saija Hyvönen (ps.), joka ehdottaa, että hintojen kohtuullistamiseen voitaisiin käyttää Oulun Energian kautta kaupungille tuloutettavia myyntivoittoja.
Tilanteeseen ei voida kuitenkaan puuttua, ilmeni Alatossavan vastauksesta. Sähkön myynnistä vastaa kuluttajien kanssa tehdyin erilaisten sopimuksin Oomi, johon kuuluu viisi verkkoyhtiötä mukaanlukien kaupungin omistama Oulun Energia. Kaupunki omistaa valtakunnallista Oomista 23,9 prosenttia.
Perusongelmana on, että sähkönkulutus isompaa kuin tuotanto koko maassa ja Oulussa. Sähkön säästäminen on nyt avainasemassa. EU on säätänyt mm. sähkön tuottajille tulokaton, mutta vielä ei ole tietoa, miten Suomessa tätä noudatetaan. Lisäksi valtio myöntää hintoihin vaikuttavaa veronalennusta. Oulun Energia ei ole Alatossavan mukaan hyötynyt sähkön hinnannoususta, sillä myös tuotantokulut nousevat.
Oulun Energia tulouttaa kaupungille osinkoina 3–7 miljoonaa euroa vuodessa. Jos tämä jaettaisiin tukena sähkönkäyttäjille, tekisi se noin 60 euroa sähköasiakasta kohti. Ongelmaksi tulisivat jakoperusteet. Oomi on tuottanut 37 miljoonaa euroa kahtena viime vuotena.
Valtuutettu Lyly Rajala (kok.) kysyi, mitä järkeä Oululla on omistaa Oomia, eikö siitä pitäisi pyrkiä eroon. Saija Hyvönen (ps.) peräänkuulutti edelleen, mitä Oulun kaupunki voisi tehdä. Martti Korhonen (vas.) kuvaili tilannetta Tuntemattomassa sotilaassa esiintyvin sanoin: Mees valittaan nälkää, etees lyödään rätinki, ettei sulla voi olla nälkä. Markkinoiden pitäisi Korhosen mukaan toimia myös alaspäin, ja onko kaupunki vaatinut tuloutusta kaupungille riittävästi.
Ari Alatossavan mukaan omistusta Oomiin ei ole kiveenhakattu, vaan on kaupungin päätösvallassa. Kaikki sähkönkuluttajat eivät ole tasa-arvoisessa asemassa erilaisista kahdenvälisistä sähkösopimuksista riippuen. Normaalit toimeentulotuen kanavat ovat käytöksessä. Oulun Energian ja muiden sähköntuottajien pitäisi pystyä tuottamaan enemmän energiaa, mikä alentaisi sähkön hintaa.