Toi­mit­ta­jal­ta: Tapah­tui sitä kau­hei­ta ennenkin

Mar­ras­kuun pimei­nä het­ki­nä oli otol­lis­ta aikaa syven­tyä Hau­ki­pu­das-seu­ran vuon­na 2008 jul­kai­se­maan kir­jaan Muis­tel­mia ja tari­noi­ta Hau­ki­pu­taal­ta. Kun vuo­det vie­ri­vät ja suku­pol­vet vaih­tu­vat, peri­mä­tie­to ja van­hat tari­nat vai­pu­vat her­käs­ti unho­laan ja katoa­vat. Hie­noa, että nii­tä saa­daan myös tal­teen. Ihmis­ten mie­lis­sä men­nei­syys elää par­hai­ten muis­te­luis­sa ja mie­len­kiin­toi­sis­sa van­hois­sa tari­nois­sa, jot­ka täy­den­tä­vät jän­nit­tä­väl­lä taval­la viral­lis­ta historiankirjoitusta.

Edel­lä mai­ni­tus­ta kir­jas­ta löy­tyy ker­to­muk­sia sota-ajoil­ta, pir­tu­kau­des­ta, meren­ku­lus­ta, paik­ko­jen nimis­tä ja arki­ses­ta elä­män­me­nos­ta. Kokoel­ma sano­ma­leh­tien otsi­kois­ta vuo­sil­ta 1488–1944 ker­too, että elä­mä tan­hu­vil­lam­me oli kovaa ja mel­kois­ta selviytymistaistelua:

Venä­läi­set hävit­tä­neet Perä­me­ren ran­ni­kon – Hau­ki­pu­taan ja Kel­lon asu­tus tuh­ka­na (v. 1496), Venä­läis­ten kidu­tus­lei­ri pys­ty­tet­ty Kel­loon, venä­läi­set tap­poi­vat pii­lo­pirt­tiin paen­neet Hämeen­jär­vel­lä (1716), Pis­tin­tais­te­lu Kel­los­sa, kaa­tu­neet jätet­ty jää­ty­nei­nä ken­täl­le (1808), Nälän­hä­tä uhkaa koko maa­ta, ker­jä­läis­lau­mo­ja Hau­ki­pu­taal­la­kin (1867), Syt­tyy­kö sota? Ase­las­ti kaa­pat­tu Hau­ki­pu­taan Ase­mal­la (1918), Pom­mi­tuk­sia pelä­tään Hau­ki­pu­taal­la­kin, koti­te­koi­sia pom­mi­suo­jia raken­net­tu (1940), Sak­sa­lai­sia soti­lai­ta sata­mää­rin Hau­ki­pu­taal­le­kin (1941), Sak­sa­lai­set räjäyt­ti­vät Kii­min­ki­joen rau­ta­tie­sil­lan (1944).

Kuka­pa oli­si usko­nut, että Euroo­pas­sa käy­dään sotaa vuon­na 2022. Vali­tet­ta­vas­ti on ollut toi­vea­jat­te­lua, että men­neis­tä ajois­ta ja sodan mie­let­tö­myy­des­tä oli­si jota­kin opittu.

Jän­nit­tä­vää oli­si tie­tää, mitä nyt val­lit­se­vas­ta ajas­tam­me tari­noi­na jos­kus ker­ro­taan. Onko jou­kos­sam­me värik­käi­tä per­soo­nia, usko­mat­to­mia sel­viy­ty­mis­ta­ri­noi­ta ja löy­tyy­kö kum­mit­te­le­via paik­ko­ja niin kuin vuo­si­kym­me­niä sit­ten notee­rat­tiin? Monia nyt arki­päi­väi­sil­tä­kin tun­tu­via asioi­ta var­mas­ti­kin ihme­tel­lään ja kum­mas­tel­laan tulevaisuudessa.

auli.haapala(at)rantapohja.fi