Iin Illin­saa­ren hau­taus­maal­ta pal­jas­tui Itä­me­ren vii­mei­siä metsästäjä-keräilijöitä

Uudes­sa his­to­rial­li­sia ruo­ka­va­lioi­ta käsit­te­le­väs­sä tut­ki­muk­ses­sa tut­kit­tiin Illin­saa­ren Suu­ta­rin­nie­men var­hais­kes­kiai­kai­ses­ta kal­mis­tos­ta löy­ty­nyt­tä vai­na­jaa. Tut­ki­mus teh­tiin lui­den kol­la­gee­nin iso­toop­pi­suh­tei­ta mittaamalla. 

Tut­ki­muk­ses­sa sel­vi­si, että vain­ajan ruo­ka­va­lion pro­teii­ni oli peräi­sin pää­osin hyl­keis­tä. Täl­lai­nen ruo­ka­va­lio oli tyy­pil­li­nen kivi­kau­del­la ja met­säs­tä­jä-keräi­li­jöi­den kes­kuu­des­sa. Myö­hem­min­kin meren anti­mia on toki hyö­dyn­net­ty, mut­ta kala­pai­not­tei­ses­ti hyl­keen­pyyn­nin jää­des­sä kausit­tai­sek­si elinkeinoksi.

Ruo­ka­vi­ras­ton rahoit­ta­mas­sa tut­ki­muk­ses­sa saa­tiin myös tie­toa lap­suu­den ja nuo­ruu­den aikai­ses­ta ruo­ka­va­lios­ta, joka oli hyvin saman­kal­tai­nen kuin aikui­siän ruo­ka­va­lio. Lap­suu­den pro­teii­nin saan­nin osal­ta hyl­keis­tä koos­tu­va ruo­ka­va­lio kuvas­taa koko yhtei­sön ruo­ka­va­lio­ta, sil­lä var­hais­lap­suu­des­sa ravin­to saa­daan aikui­sil­ta. Ruo­ka­va­lios­sa ei myös­kään havait­tu mer­kit­tä­viä muu­tok­sia lap­suu­den tai nuo­ruu­den aikana.

Aikai­sem­man tut­ki­muk­sen perus­teel­la Suu­ta­rin­nie­men kal­mis­to on hau­taus­maa, jos­sa on näky­vis­sä kult­tuu­ri­nen muu­tos. Kal­mis­tos­sa on samoi­hin hau­toi­hin teh­ty sekä polt­to­hau­tauk­sia että ruu­mis­hau­tauk­sia. Polt­to­hau­tauk­sis­sa on kyse edel­leen jat­ku­neis­ta van­hois­ta perin­teis­tä, mut­ta uudet tavat eli ruu­mis­hau­taus on läs­nä samaan aikaan. Tämän perus­teel­la on voi­tu pää­tel­lä, että van­hat tavat oli­vat rau­han­omai­ses­sa muutoksessa.

Suu­ta­rin­nie­men vai­na­ja onkin tut­ki­joi­den mukaan saat­ta­nut kuu­lua Itä­me­ren alu­een vii­mei­siin met­säs­tä­jä-keräi­li­jöi­hin, joi­den ruo­ka­va­lio on perus­tu­nut hyl­kei­siin. Aikai­sem­mis­sa tut­ki­muk­sis­sa, jois­sa on tut­kit­tu toi­sel­la puo­lel­la jokea sijait­se­van Iin Hami­nan hau­taus­maal­ta löy­ty­nei­tä kes­kiai­kai­sia vai­na­jia, täl­lais­ta ruo­ka­va­lio­ta ei havait­tu. Hami­nan hau­taus­maan vai­na­jat ajoit­tu­vat Suu­ta­rin­nie­men vai­na­jaa myö­hem­mäl­le ajal­le. Tut­ki­mus antoi uut­ta tie­toa met­säs­tä­jä-keräi­li­jä ‑kult­tuu­ris­ta, mut­ta vah­vis­ti myös aikai­sem­min teh­ty­jä havaintoja.

Tut­ki­mus­ta joh­ti Maria Lah­ti­nen Ruo­ka­vi­ras­tos­ta ja se teh­tiin yhteis­työs­sä Lapin maa­kun­ta­museon arkeo­lo­gin filo­so­fian toh­to­ri Jari-Mat­ti Kuuse­lan ja Poh­jois-Kar­ja­lan maa­kun­ta­museon arkeo­lo­gin filo­so­fian toh­to­ri Vil­le Haka­mäen kans­sa. Tulok­set on jul­kais­tu arvos­te­tus­sa Plos One tiedelehdessä.