Suomen Majakkaseura päätti muutama vuosi sitten julkaista tänä syksynä pienen kirjan Marjaniemen ja Ulkokallan majakoiden 150-vuotisjuhlien kunniaksi. Projekti kuitenkin laajeni matkan varrella useaan kertaan niin, että pian julkistettava Perämeri – 500 vuotta meritietä pohjoiseen ‑teos on 368-sivuinen kovakantinen kirja, jossa on runsaasti ennen julkaisematonta tietoa ja 422 kuvaa, karttaa tai piirrosta. Syntyi ensimmäinen perusteellinen tietokirja Perämeren merenkulun kulttuurihistoriasta.
– Ensin totesimme, että kirjassa pitää kertoa majakoiden lisäksi myös Perämeren ainutlaatuisista pookeista. Sitten työ laajeni, kun löysimme vuonna 1939 valmistuneet betoniloistot. Seuraavaksi työ laajeni satamiin ja niiden historiaan, kirjatyöryhmän puheenjohtaja Pekka Väisänen kertoo.
Kirjan pääkirjoittaja on väitöskirjatutkija Outi Korhonen Oulun yliopistosta. Hänen lisäkseen toimituskuntaan kuuluvat Pekka Väisänen, Raimo Lehtimäki, Juha Ylimaunu, haukiputaalainen Teemu Vehkaoja ja Iin kirjastossa työskentelevä Kari Blomster. Toimituskunta perehtyi aiheisiin maakunta- ja kansallisarkistoissa.
– Kansallisarkiston Oulun toimipisteestä löytyi majakkamestareiden ja luotsinvanhimpien Oulun luotsipiirin piiripäällikölle lähettämiä kirjeitä, joita ei vielä kukaan ollut koskaan käynyt läpi. Vaikka ne ovat virkakirjeitä, kerrotaan niissä usein hyvin avoimesti esimerkiksi vaikeista olosuhteista.
Väisänen kertoo, että arkistoista paljastui esimerkiksi luotsien ja majakanvartioiden rempseä viinankäyttö.
– On annettu paljon varoituksia ja ollut erottamisyrityksiä. Kieltolain aikana näiden ryhmien pääsy viinan pariin oli helppoa. Luotsille tarjottiin ryyppy jopa ennen luotsaukseen lähtöä.
Kirjan yksityiskohdista Väisänen kertoo esimerkin menosta Iin Röytässä ja Haukiputaan Kurtinhaudassa.
– Kun noin sata poikamiestä oli Röytässä lastaushommissa viettämässä kesäistä leirielämää, oli meno aika hulvatonta. Siellä pidettiin leirinuotiota, oli ampumisia ja tavaroiden varastelua. Kenties vieläkin hurjempaa meno oli toisinaan Haukiputaan Kurtinhaudassa, jonne parittajat pystyivät toimittamaan naisväkeä läheisen rautatien ansiosta.
Kovin kirjatyöryhmän eteen tullut uutinen liittyy Väisäsen mukaan ruotsalaiseen kenraaliluutnantti Kristofer Freidenfeltiin. Tähän asti on kerrottu, että hänen laivansa upposi vuonna 1743 lähelle Hailuotoa ja yksi tai kaksi laivalta pelastautunutta olisi kävellyt jäälauttoja pitkin Hailuotoon.
– Historiatietoja on tulkittu väärin. Todennäköisesti laiva upposikin Haukiputaan edustalle lähelle Santapankkia, paljastaa Väisänen.
Krunnien historian tutkiminen oli Väisäselle itselleen yksi projektin kohokohdista.
– Kerromme kirjassa, kuinka Maa- ja Ulkokrunneista käytiin taistelu 1930-luvulla. Kunnanvaltuutetut Iissä ja Haukiputaalla taistelivat tosissaan, mutta herrat varastivat saaret viekkaudellaan näiltä tavallisilta iiläisiltä ja haukiputaalaisilta ihmisiltä. He menettivät maat, kalastusoikeiden, laidunmaat, rakennukset. Maakunta-arkistosta löytyneet dokumentit ovat katkeraa luettavaa, mutta niistä tulee esille, kuinka paikalliset taistelivat Krunnien puolesta.
Kirjatyöryhmän osittain pusikoista löytämät hylätyt betoniloistot ovat 14 betonisen merimerkin sarja Hailuodosta Kemiin.
– Ne ovat aktiivisen piiripäällikkö Nestori Viljasen aikaansaannos. Hänen johdollaan tehtiin uudet väylät Marjaniemestä Ouluun ja Oulusta Kemiin. Toivottavasti kirjan myötä herätään huomaamaan, että näistä suurin osa voitaisiin vielä säästää.
Merenkululle tarpeettomiksi käyneet usein kulttuurihistoriallisestikin arvokkaat merimerkit on jätetty rapistumaan. Majakat, pookit, kummelit, loistot ja niihin liittyvän rakennus- ja kulttuuriperinnön suojeleminen onkin Suomen Majakkaseuran tavoitteena.
Arkistojen tutkimisen lisäksi kirjan toimituskunta kiersi rannikon pitäjissä etsimässä tietoja ja kuvia alueen asukkailta.
– Lähinnä saimme kuvia. Toisaalta halusimmekin välttää hataria muistitietoja, koska arkistoista löytyi niin uskomattoman hienoja ennen julkaisemattomia historiatietoja, Väisänen kertoo.
Kirjan julkaisua ovat tukeneet muun muassa useat satamat sekä museot. Kirjaa myy sen julkaisija, Suomen Majakkaseura. Kirjan julkistamistilaisuus on ensi lauantaina Kalajoella. Siitä starttaa Majakkaseuran Perämeri-kiertue, jolla esitetään uutta lyhytelokuvaa Ulkokalla – sukuni aika majakkasaarella ja kuullaan kuvitettu esitys kirjasta. Rantapohjan alueella tilaisuus on ainakin Iin Nätteporissa 27.11. kello 13. Samana päivänä tilaisuus on mahdollisesti myös Haukiputaalla ja Kuivaniemellä. Kiertue pysähtyy myös useissa paikoissa, joista voi noutaa sähköpostitse tilaamaansa kirjan. Tarkempia tietoja löytyy Suomen Majakkaseuran netti- ja Facebook-sivuilta.