Meillä Iissä on meneillään kunnan hallintorakenteen uudistus. Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät vuoden vaihteessa hyvinvointialueille. Tämä jo itsessään aiheuttaa tarvetta organisoida tiettyjä palveluja uudella tavalla.
Edellisestä hallintorakenteen uudistuksesta on toki jo vuosia ja palvelurakennetta on syytä aika ajoin tarkastella. Valtuusto teki palvelualueiden ylimmästä tasosta viimein päätöksen edellisessä kokouksessaan ja siirsi organisaation seuraavat tasot valmisteluun palvelualueille. Henkilöstöä ei ole tarkoitus vähentää, toimintaa on tarkoitus osittain organisoida uudella tavalla.
Kunta tuottaa palveluita kuntalaisille. Niiden toimiminen ja toimiminen paremmin kuin aikaisemmin tulisi olla kaikenlaisten uudistusten perimmäinen tarkoitus. Jos ohessa syntyy säästöjä, hyvä niin.
Hallintorakenteen uudistus ei aina välttämättä laisinkaan näy palveluiden käyttäjille. Jos kaikki menee hyvin, uudistus näyttäytyy paremmin ymmärrettävinä palvelukokonaisuuksina ja parempana palveluna. Jos jollekulle tulee kysyttävää kunnan palveluihin liittyen on selvää, keneltä asiasta voi kysyä. Puheluihin ja sähköposteihin saa vastauksen.
Yhtä tärkeää on hyvinvoiva henkilöstö. Tämä ehkä kuulostaa jo kliseeltä, mutta se on edellytys palveluiden toimimiselle.
Työoloihinsa ja johtamiseen tyytyväinen henkilöstö on edellytys kunnan kaikelle toiminnalle. Ei ole lainkaan samantekevää, onko lähiesimiehillä riittävästi aikaa alaisilleen.
Jos henkilöstö voi hyvin ja työn tekeminen on tehty sujuvaksi ja resurssit riittävät, se näkyy palveluiden laadussa. Moitetta tulee usein hallintohimmeleistä ja liian suuresta johtajamäärästä. Hallintohimmeleitä rakentamatta voidaan taata riittävä esimiesresurssi.
Kuntastrategiassamme on merkittävänä tavoitteena kasvu. Haluamme kuntaan lisää asukkaita. Tänä päivänä kukaan tuskin muuttaa uudelle paikkakunnalle selvittämättä ensin, miten siellä palvelut toimivat. Väsyneet työntekijät, huonosti organisoidut palvelut ja katteettomat lupaukset tekevät kunnan markkinointityön tyhjäksi.
Edellisistä uudistuksista kannattaa ottaa opiksi, vanhoja virheiksi osoittautuneita kokeiluja ei kannata toistaa. On myös oltava valmis jossain vaiheessa ottamaan askel taaksepäin ja pohtimaan, miten meni noin omasta mielestä. Toivon että me kykenemme siinä vaiheessa uuteen muutokseen tai palaamaan vanhaan, jos sille on tarvetta. Ennen kaikkea toivon, että pystymme muutosten jälkeen niitä jossain vaiheessa rehellisesti arvioimaan.
Leena Tiiro, Iin valtuutettu, Vasemmistoliitto