Ihanko totta? Vähän siistiä, Jani Sievinen meidän treeneissä! Näin hihkuttiin Haukiputaan Heiton uintitreeneissä Vesi-Jatulissa, kun entinen huippu-uimari veti kolmelle ikäryhmälle harjoituksia viime viikonloppuna.
Moninkertainen uinnin suomen- ja euroopanmestari ja olympiamitalisti Jani Sievinen (s. 1974) ei esittelyjä kaipaa. Nummelassa asuva Sievinen toimii nykyisin 9. luokan opettajana, valmentaa kolmea nuorta aikuista triathlon-urheilijaa uinnissa ja kiertää viikonloppuisin eri puolilla Suomea valmentamassa uimaseuroissa.
Edellisen kerran Heiton uimareita Sievinen kävi valmentamassa kymmenkunta vuotta sitten.
– Haluan jakaa kaiken sen tiedon mikä itselläni on ja antaa neuvoja uimareille ja valmentajille. Tämä antaa myös itselleni todella paljon, sanoi Sievinen.
– Uinti on tekniikkalaji. Kun pää on pinnan alla, ollaan jo uudella tasolla. Hyvin täällä Haukiputaalla on tekniikat hallussa, tsemppasi Sievinen seuratessaan Heiton nuorten kilparyhmäläisten harjoituksia ja antaessaan heille henkilökohtaisia ohjeita. Myös valmentajat saivat vinkkejä siihen, mihin seikkoihin tekniikassa kannattaa kiinnittää huomiota.
Sievisen uimavalmennusleirille osallistui viikonloppuna Heiton uimareita kolmesta ikäryhmästä, mukana olivat Kilparyhmä III (v. 2014 syntyneet), Rollo-ryhmä (10–13v.) ja edustusuimarit 13:sta ikävuodesta 18:aan. Haukiputaan Heitto kuuluu Uimaliiton Tähtiseurojen joukkoon.
Heiton uinnin toiminnanjohtajana ja valmentajana parikymmentä vuotta toiminut Hannu Saikanmäki kertoi, että Heitolla on paljon lahjakkaita uimareita ja menestystä on SM-tasolla asti, mutta seura tarjoaa kilpavalmennuksen ohella myös uinnin alkeis- ja harrasteryhmiä. Harjoittelu kilpatasolla on tavoitteellista, mutta Saikanmäki näkee tärkeänä, että lapsille ja nuorille treenejä on sopivassa määrin niin, ettei harjoittelusta tule liian rankkaa.
– Kannustamme nuoria myös muihin harrastuksiin ja liikuntalajeihin, monet uimarit harrastavatkin lisäksi esimerkiksi salibandyä ja voimistelua.
Jani Sievinen ja Hannu Saikanmäki puhuvat myös alueellisten uintivalmennuskeskusten puolesta yhteistyössä Uimaliiton kanssa. Nykyisellään valmennus on keskittynyt enempi etelään.
Suuri huoli uimahallitilan riittävyydestä myös Vesi-Jatulissa
Uintiharrastus on hurjassa nosteessa
Haukiputaan Heiton uinti ei kokenut osanottajakatoa korona-ajan rajoitusten jälkeen, vaan syksyn kausi starttasi suorastaan rytinällä. Uinti kokoaa 320 uimaria eri ryhmiin lapsista aikuisiin Vesi-Jatuliin. Tarjolla on alkeisuimakoulua, harraste- ja tekniikkaryhmiä, perheuintia ja kilpauintivalmennusryhmiä eri ikäisille. Tulijoita lasten ryhmiin olisi enemmän kuin mahtuu, niinpä lapsia on ohjattu myös uinnin iltapäiväkerhoihin.
Uinti on Suomen suosituin sisäliikuntamuoto. Myös Oulun uimahalleissa Vesi-Jatulissa, Raksilassa ja Raatissa on suuri käyttöaste ja huoli uimahallikapasiteetin riittävyydestä. Epätietoisuutta lisää se, että kaupungin suunnitelmista ja aikatauluista uimahallien rakentamisesta ja kunnostamisesta ei ole selvää tietoa.
Linnanmaan uuden uimahallin rakentaminen olisi määrä käynnistyä jo tänä vuonna. Huonokuntoinen Raksilan uimahalli menisi purkuun ja tilalle Raksilaan rakennettaisiin uusi halli. Tällöin uimarit ohjautuisivat Linnanmaalle, Raatiin ja Vesi-Jatuliin Haukiputaalle. Allastilaa vähenisi kuitenkin kahdentoista 25 metrin radan verran.
Haukiputaan Heitto, Oulun Lohet ja Oulun Uinti jättivät äskettäin valtuustoaloitteen, jossa edellytetään, että kaupungin vesiurheilun ja ‑liikunnan olosuhteita koskevassa suunnittelussa tulee varmistaa korvaava hallikapasiteetti. Raksilan nykyistä hallia ei tule purkaa ennen kuin vastaavan kokoinen halli on rakennettu ja valmis avautumaan, sillä muutoin syntyy iso aukko vesiurheilutoiminnalle.
– Jos Raksila suljetaan ennen kuin uusi vastaava halli on valmis, lisää se Vesi-Jatulin käyttöä, toteaa Haukiputaan Heiton uimajaoston toiminnanjohtaja Hannu Saikanmäki.
Jo nyt Vesi-Jatuli on käyttäjämääriltään ahdas ja ratatila vähissä. Kaupungin päätöksissä tulisi varmistaa riittävät olosuhteet, sillä riittävän vesitilan saaminen on uimaseurojen merkittäviä terveys- ja yhteiskunnallisia hyötyjä tuottavan toiminnan kannalta elinehto.
Saikanmäen mukaan sisäliikuntapaikkojen tai uimahallien rakentaminen ei ole pysynyt samassa tahdissa harrastaja- ja kävijämääriin nähden. Yksinomaan jo Haukiputaan alueella väestö- ja harrastajamäärät kasvavat, mitä ei ole otettu riittävästi huomioon liikuntapaikkarakentamisessa. Jani Sievinen yhtyy tähän näkemykseen: Uimaseurat tarvitsisivat jo nyt lisää ratatilaa.
Jatulin liikuntakeskus kaipaisi Saikanmäen mukaan kiperästi laajennusta. Uusi sisäliikuntasali olisi tarpeen, ja uimahalliin tarvittaisiin laajennus, jossa esimerkiksi lapsille ja vesikävelijöille tulisi uutta tilaa. Pääaltaassa Vesi-Jatulissa on kuusi rataa.
– Allastila nykyisellään käy ahtaaksi. Heitolla on harjoitusvuoroja kuutena iltana viikossa ja käytössä kaksi rataa. Kolmas rata olisi ehdottomasti tarpeen. Nyt lasten harjoitusvuoroja joudutaan ajoittamaan myöhäiselle iltaan.
Vesi-Jatulin ja Raatin uimahallien kunto ja korjaustarve pitäisi myös kartoittaa ja aikatauluttaa. Vesi-Jatulia on kunnostettu vaiheittain, viimeksi uusittiin monitoimiallas vuonna 2020.
– Positiivista on, että Linnanmaan uuden uimahallin suunnitelmiin saatiin lisää kaksi rataa niin, että ratoja tulee kaikkiaan kahdeksan, toteaa Saikanmäki.
Liikuntapaikkarakentamisessa ja aikatauluttamisessa Oulun päättäjien tulisi huomioida myös uintiurheilun ja ‑liikunnan työllistämisvaikutus, mikä on Oulun alueella suuri. Kolmessa Oulun uimaseurassa on yhteensä 17 vakituista ja lähes 190 tuntipalkkaista työntekijää. Vesitilan ja toiminnan väheneminen lähivuosina johtaisi väistämättä myös henkilöstövähennyksiin.
Kokonaisuudessaan Oulun uimahallikapasiteetin peruskorjaus ja uudisrakentaminen vienee aikaa ainakin kymmenen vuotta. Kapasiteetin väheneminen tänä aikana merkitsee priorisointia kuntouimarien, uintiopetuksen ja uintiurheilun eri lajien harrastajien välillä. Vaarana on, että pienempien käyttäjäryhmien osalta vesitila voi jopa loppua kokonaan.