Sohvahan on vuoteen jälkeen kodin mukavin paikka. Sohvalle on mukava heittäytyä työpäivän tai muun touhun ja päivällisen jälkeen. Sohvalla voi nauttia mukavasti iltapalan, kunhan muistaa aika ajoin imuroida murut pois, ja siitä on mukava siirtyä illan tullen vuoteeseen. Mutta kaikki tuo on toki liiankin mukavaa, jos ajattelee fyysistä kuntoaan.
UKK-instituutti herätteli alkuviikosta meitä suomalaisia siihen, että liikkumisemme on jatkanut vähenemistään. Se ei ennusta hyvää, kun esimerkiksi työurien pitäisi jatkua aiempaa pitempään. Työikäisten päivittäiset askeleet vähentyivät instituutin raportin mukaan erityisesti miehillä verrattuna neljä vuotta sitten mitattuun tietoon. Askeleiden määrä on vähentynyt keskimäärin 400 askelta päivässä. Oma yksityiskohtansa raportissa on se, että eläkeläiset saavat maaseudulla enemmän liikuntaa kuin kaupungeissa.
Raportin synkempää puolta edustaa tulos, jonka mukaan kaikki tutkitut ikäryhmät viettivät suurimman osan valveillaoloajastaan paikallaan istuen tai makoillen.
Itselläni oli sohva vähemmällä käytöllä viime syksynä ja talvena sekä keväällä, kun sain pakotettua itseni ystäväni avustuksella lenkkeilykuurille. Kunto koheni kyllä, mutta kesällä lenkkeilyyn syntyi tauko, kun vapaa-aika kului mökkiä remontoidessa. Ehkä se voidaan lukea hyötyliikunnaksi. Viime aikoina olen suunnitellut sohvalla uuden kuntoilukuurin aloittamista.
Rantapohja järjestää jälleen tänä syksynä Porukka liikkeelle ‑tempauksen, jossa tavoitellaan vähintään kahtakymmentä puolen tunnin kuntoilusuoritusta marraskuun aikana. Toivottavasti se saa jälleen runsaasti osanottajia. Ilmoitukset tempauksesta julkaistaan Rantapohjassa lähiaikoina.