Hir­vion­net­to­muuk­sia eni­ten hämä­räs­sä tai pimeällä

Kym­me­nen vuo­den aika­na lii­ken­tees­sä tapah­tui kaik­ki­aan 22 kuo­le­maan joh­ta­nut­ta hir­vion­net­to­muut­ta, jois­sa kuo­li yhteen­sä 22 hen­ki­löä. Moot­to­ri­pyö­rä oli osal­li­se­na yli puo­les­sa onnet­to­muuk­sis­ta. Onnet­to­muu­det tapah­tui­vat useim­mi­ten hämä­räs­sä tai pimeällä.

Lii­ken­neon­net­to­muuk­sien tut­ki­ja­lau­ta­kun­nat tut­ki­vat kaik­ki kuo­le­maan joh­ta­neet lii­ken­neon­net­to­muu­det Suo­mes­sa. Vuo­si­na 2011–2020 tapah­tu­neis­sa, lau­ta­kun­tien tut­ki­mis­sa 22 hir­vion­net­to­muu­des­sa oli muka­na 12 moot­to­ri­pyö­rää, kah­dek­san hen­ki­lö­au­toa ja kak­si pakettiautoa.

Lähes kak­si kol­mes­ta hir­vion­net­to­muu­des­ta tapah­tui hämä­rän tai pimeän aikaan. Ylei­sin onnet­to­muusa­jan­koh­ta oli illal­la kel­lo 18–24. Nopeus­ra­joi­tus onnet­to­muus­pai­kal­la oli kai­kis­sa onnet­to­muuk­sis­sa vähin­tään 80 kilo­met­riä tun­nis­sa. Sitä alem­mil­la nopeus­ra­joi­tuk­sil­la ei tapah­tu­nut yhtään kuo­le­maan joh­ta­nut­ta hir­vion­net­to­muut­ta. Tut­ki­ja­lau­ta­kun­tien arvion mukaan yli­no­peu­det oli­vat har­vi­nai­sia onnet­to­muus­ti­lan­teis­sa. Hir­vion­net­to­muuk­sis­ta alle kol­man­nes tapah­tui hirvivaara-alueella.

– Hir­ven tulo tiel­le oli monis­sa tapauk­sis­sa odot­ta­ma­ton, kos­ka onnet­to­muus ei tapah­tu­nut hir­vien nor­maa­leil­la kul­ku­rei­teil­lä ja siten lii­ken­ne­mer­kein osoi­te­tul­la hir­vi­vaa­ra-alu­eel­la. Tut­ki­ja­lau­ta­kun­nat oli­vat­kin toden­neet usein ris­ki­te­ki­jäk­si sen, että kul­jet­ta­jat eivät alen­ta­neet ajo­no­peut­taan näky­vyy­den olles­sa rajoit­tu­nut esi­mer­kik­si pimey­den vuok­si, tote­aa lii­ken­ne­tur­val­li­suus­pääl­lik­kö Esa Räty Onnettomuustietoinstituutista.

Tut­ki­ja­lau­ta­kun­nat esit­tä­vät, että lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den paran­ta­mi­sek­si hir­vien pää­sy tiel­le tulee estää raken­ta­mal­la riis­ta-aito­ja sekä riis­tal­le sopi­via tei­den yli­tys- ja ali­tus­paik­ko­ja. Hir­vien havait­se­mi­sen hel­pot­ta­mi­sek­si tien­var­sien rai­vaus­ta tulee tehos­taa. Lisäk­si kul­jet­ta­jia tulee valis­taa hämä­räs­sä ja pimeäs­sä aja­mi­sen vaaroista.

Hir­vion­net­to­muuk­sien lisäk­si lii­ken­neon­net­to­muuk­sien tut­ki­ja­lau­ta­kun­tien tut­ki­mia mui­ta eläi­non­net­to­muuk­sia tapah­tui kym­men­vuo­tis­jak­sol­la vii­si. Kol­me onnet­to­muut­ta oli tör­mäyk­siä ohjas­ta­mat­to­maan, vauh­koon­tu­nee­seen hevo­seen, yksi poroon ja yksi tun­nis­ta­mat­to­mak­si jää­nee­seen hirvieläimeen.