Koro­nan kourissa

Olin jo alka­nut uskoa sii­hen, että koro­na ei minuun tar­tu tai että se on jo minul­la huo­maa­mat­ta­ni aiem­min ollut. Vää­räs­sä olin. Rei­lu viik­ko sit­ten kurk­kua alkoi kar­vas­tel­la ja pää oli kipeä. Kuu­me nousi. Tein koro­nan koti­tes­tin, joka oli nega­tii­vi­nen. Alkoi kova yskä. Sel­lai­nen yskä, että se sai miet­ti­mään, miten joku hei­kom­mas­sa kun­nos­sa ole­va hen­ki­lö tai van­hus sel­lai­ses­ta yskäs­tä sel­viäi­si. Tein uuden koti­tes­tin ja se oli­kin positiivinen. 

Yskin­tää, kovaa kurk­ku­ki­pua ja heik­koa oloa kes­ti useam­man päi­vän, mut­ta sel­vi­sin tau­dis­ta kotio­lois­sa kuu­man mehun ja sär­ky­lääk­kei­den avus­tuk­sel­la. Mon­ta päi­vää meni soh­van poh­jal­la. Tuli sii­nä sivus­sa seu­rat­tua kunin­ga­tar Eli­sa­bet­hin hau­ta­jai­set alus­ta lop­puun. Myös Vesa-Mat­ti Loi­rin ura ja hau­ta­jais­päi­vän kul­ku tuli tutuk­si väl­ly­jen välistä.

Kun tau­ti alkoi muu­ten hel­pot­taa, niin yhtäk­kiä huo­ma­sin, että en mais­ta enkä hais­ta mitään. Tun­tuu ihan kum­mal­li­sel­ta. Ruo­kaa ei tee mie­li syö­dä, kun mikään ei mais­tu mil­tään tai kai­kes­sa on kum­ma makea sivu­ma­ku. Luu­lin yhtä uut­ta käsi­ras­vaa hajus­teet­to­mak­si, mut­ta sain kuul­la, että sii­nä onkin oikein voi­ma­kas tuok­su. Saa­pas näh­dä, kau­an­ko tämä oire kestää.

Sel­vi­sin koro­nas­ta kol­mes­ti roko­tet­tu­na näh­tä­väs­ti aika kevyes­ti, mut­ta olo ei vie­lä­kään ole miten­kään täy­del­li­nen. Pitää muis­taa ottaa rau­hal­li­ses­ti, ettei­vät jäl­ki­tau­dit iske.