Jää­li­läi­nen lasia­lan yrit­tä­jä viih­tyy moni­puo­li­ses­sa työssään

Mika Ryt­ky perus­ti oman lasia­lan yri­tyk­sen, Jää­lin Lasin, vii­ti­sen vuot­ta sit­ten. Tätä ennen hän oli ollut lasia­lan töis­sä jo yli 30 vuot­ta. Aiem­min Jää­lis­sä toi­mi Raken­nus­la­si A. Nie­me­lä, jon­ka palk­ka­lis­toil­la Ryt­ky oli, ja jon­ka kut­su­ma­ni­mes­tä hän otti nimen omal­le yritykselleen.

– Muu­ta­ma ruu­tu on tulut vuo­sien aika­na vaih­det­tua, mut­ta päi­vää­kään en vaih­tai­si pois. Jokai­nen päi­vä on vähän eri­lai­nen ja saa olla ihmis­ten kans­sa teke­mi­sis­sä, Ryt­ky sanoo.

Pää­asias­sa Ryt­ky työs­ken­te­lee yksin, mut­ta ajoit­tain hänel­lä on apu­naan myös vuo­kra­työ­voi­maa. Mika Ryt­ky rien­tää nopeas­ti apuun, jos vaik­ka­pa fris­bee tai jal­ka­pal­lo on rik­ko­nut kodin ikku­nan. Töi­tä hän tekee niin yksi­tyi­sil­le kuin yri­tyk­sil­le ja kun­nil­le­kin. Jää­lin Lasin asiak­kaat ovat pää­asias­sa Kem­pe­leen ja Pudas­jär­ven välil­lä, mut­ta usein kul­ku suun­taa myös Vaa­lan ja Uta­jär­ven suuntaan.

– Työt vaih­te­le­vat uudis­koh­teis­ta ja ikku­nan kor­jauk­sis­ta ovien lasien ja suih­kusei­nien asen­nuk­siin, lasin leik­kauk­seen sekä raken­ta­mi­sen ja sisus­ta­mi­sen lasi­tuk­siin, kuten pei­lei­hin. Vaih­dan lasit myös työ­ko­nei­siin ja trak­to­rei­hin, mut­ta en autoihin.

Vii­meis­ten vuo­sien aika­na lasia­lan yri­tyk­sen töi­hin ovat uute­na tul­leet esi­mer­kik­si lasi­kai­teet ja sau­no­jen lasi­sei­nät. Myös teras­si­la­si­tuk­set ovat kehit­ty­neet pal­jon. Lasi­tuk­sis­sa käy­te­tään nyky­ään val­lan turvalasia.

Mikä Ryt­ky ker­too, että Suo­mes­sa ei enää val­mis­te­ta lain­kaan lasia, vaan kaik­ki tulee ulkomailta.

– Suo­men vii­mei­sin lasin val­mis­ta­ja oli Lah­den Lasi­teh­das. Pää­sin aika­naan käy­mään teh­taal­la, ja se oli kyl­lä mie­len­kiin­toi­nen reis­su pääs­tä näke­mään, miten lasi syntyy.

Ryt­ky myön­tää, että Venä­jän aloit­ta­ma hyök­käys­so­ta ov vai­kut­ta­nut mer­kit­tä­väs­ti myös lasin hin­taan, kos­ka suu­ri osa maa­il­man lasis­ta on tul­lut Ukrai­nas­ta tai Venä­jäl­tä. Tou­ko­kuus­sa hin­nat nousi­vat roi­mas­ti, mut­ta töi­tä on Jää­lin Lasil­le­kin sil­ti riit­tä­nyt hyvin.

Ener­gian­sääs­tö­mah­dol­li­suus

Lasin mai­ne raken­nus­la­si­na on nous­sut kehi­tyk­sen myö­tä. Suo­men Taso­la­siyh­dis­tys ker­too, että jos kaik­ki Euroo­pan raken­nuk­set oli­si varus­tet­tu kor­kean suo­ri­tus­ta­son lasi­tuk­sin vuon­na 2030, niin 75,5 Mtoe eli mega­öl­jye­kvi­va­lent­ti­ton­nia ener­gi­aa sääs­tet­täi­siin vuo­sit­tain. Tämä vas­taa 29 pro­sen­tin vähen­nys­tä raken­nus­ten ener­gian­ku­lu­tuk­ses­sa. Tulos tar­koit­taa, että 42 pro­sent­tia EU:n vuo­den 2030 ener­gian­sääs­tö­ta­voit­tees­ta voi­tai­siin toteut­taa vaih­ta­mal­la van­hat lasi­tuk­set nyky­ai­kai­siin kor­kean suo­ri­tus­ta­son lasituksiin.

Tutus­tu Ran­ta­poh­jan tilaus­tar­jouk­siin täs­tä.