Viljojen puinnit ovat alkaneet eteläisessä Suomessa ja myös pohjoisempana on puimureita jo liikkunut pelloilla. Eniten on puitu kauraa, ohraa ja ruista. Sadosta voidaan paikoittain odottaa hyvää tai kohtalaisen hyvää. Paikoittaiset vaihtelut ovat kuitenkin suuria, osassa maata on kärsitty kuivuudesta, kun toisaalla rankkasateet ovat pyyhkineet viljaa lakoon.
– Pohjois-Pohjanmaan eteläosissakin on päästy jo aloittelemaan viljan korjuuta. Kiireisin puintisesonki on kuitenkin vasta loppukuusta ja syyskuun alussa, koska vilja ei ole vielä täysin tuleentunut. Täällä säät ovat kuitenkin suosineet viljojen kasvua, vettä on saatu tasaisesti eivätkä helteet kestäneet liian kauan. Viime viikon rankkasateet tosin tekivät paikoin suurta vahinkoa, kertoo ProAgrian Marika Sohlo.
Myös Pohjamaan maakunnissa rukiista on suuri osa rankkasateiden vuoksi laossa. Syysvehnällä tilanne on parempi. Kevätviljoista kovista sateista ovat kärsineet erityisesti kauran heikkokortiset lajikkeet. Öljykasveista eniten lakoa on pohjalaismaakunnissa. Myös herneistä noin viidesosa on lakoontunut.
Syysviljat ovat menestyneet hyvin kesän aikana erityisesti Pohjanmaan maakunnissa. Suurien talvituhojen vuoksi Etelä- ja Varsinais-Suomen sekä Satakunnan alueella syysviljamaat jouduttiin kylvämään uudelleen. Säästyneet syysviljat ovat kohtalaisen hyviä, vaikka satomäärässä jäädään korkeintaan keskimääräiseen.
Viljan laatu näyttää tällä hetkellä hyvältä, mutta suuria vesisateita tai ukkoskuuroja kasvustot eivät enää kestä. Jos syksy on sateinen, viljan määrä ja laatu heikkenevät ja kustannukset kasvavat mm. sadon kuivauksesta. Toiveissa siis on, että syksy olisi poutainen, jotta tärkeä sato saataisiin korjattua pelloilta hyvissä olosuhteissa.
– Satonäkymät näyttävät ihan kohtalaisilta Viljaa olisi tulossa, kun vain saataisiin ne pellolta. Jotkut ovat jo ruvenneet Ylikiimingissä puimaankin. Täällä eivät vesisateet ole ainakaan vielä olleet kiusana, kertoo Venkaan tilaa Ylikiimingin Hiltukylässä pitävä Pekka Hallikainen.
Kuivaheinän korjuulle osui tänä vuonna hyvät olosuhteet. Korjuu ajoittui juhannuksen jälkeiselle ajanjaksolle ennen kuin sateet keskeyttivät sen. Laadullisesti ja määrällisesti kuivaheinää saatiin hyvin koko maassa.
Toisen säilörehusadon korjuu on hyvässä vauhdissa. Alueilla, joihin sadetta on saatu hyvin, on sadon määrä ollut hyvä. Kuivuudesta kärsineillä alueilla, kuten Varsinais-Suomessa ja Etelä-Savossa, sato on jäänyt välttäväksi.
– Nurmet ovat pärjänneet nyt paremmin. Tosin osalla viljelijöistä oli vähän vaikeuksia toisen rehusadon korjuun kanssa, se pitäisi saada juuri sopivan kosteana talteen. Mutta kuulostaa siltä, että pääsääntöisesti tiloilla on mukavasti rehua jemmassa, Sohlo kertoo.
Kolmanteen satoon on hyvät mahdollisuudet, jos pellon kosteusolosuhteet ovat hyvät. Moni karjatila aikoo ottaa kolmannen säilörehusadon, jos syksyn olosuhteet ovat suosiolliset.
– Rehua on tullut nyt paremmin kuin viime vuonna. Kolmatta kertaa emme ole lannoittaneet, mutta kyllä nurmi kasvaa lietteenkin voimalla. Jos sää suosii, korjaamme kolmannen sadon syyskuun puolessa välissä, kertoo Hallikainen.
Perunannostoon on jo päästy esimerkiksi Tyrnävän seudulla.
– Enin osa perunoista on tosin vielä maassa. Peruna on onnistunut tämän kesän säissä hyvin. Oikeastaan kaikki kasvit hyötyvät alle +25ºC-asteen lämpötiloista. Silloin ne voivat parhaiten hyödyntää sekä lämmön että kosteuden. Ja sellaisia säitähän meillä tänä kesänä on etupäässä ollutkin, Sohlo toteaa.
Öljykasvien, kuten rypsin tai uuden tulokkaan öljyhampun, viljely on lisääntymässä Pohjois-Pohjanmaalla. Nähtäväksi jää, tuoko ilmaston muuttuminen tullessaan uusia viljelykasveja tai vanhojen tuttujen, esim. rapsin mahdollisuuksien lisääntymistä.
Säiden voimistuvat ääri-ilmiöt tuovat kuitenkin runsaasti haasteita viljelijöille. Kun yhtälöön lisätään vielä kohonneet polttoaine‑, rehu- ja lannoitekustannukset, on monen viljelijän mietintämyssy nyt kuumana.
– Viljelykierron merkitys korostuu tulevaisuudessa. Typpeä maaperään sitovien kasvien käyttäminen esikasveina voi vähentää lannoittamisen tarvetta. Monipuolinen viljelykierto lisää myös maaperän multavuutta, mikä taas edistää ääriolojen kestämistä. Sellainen maaperä ei kuivu, mutta taas toisaalta päästää veden tarvittaessa helpommin läpi, Sohlo sanoo.
Sohlo toteaa, että viljelijät joutuvat nyt suunnittelemaan kesää 2023 laskimen kanssa. Entiset laskelmat eivät enää pidä paikkaansa kustannusten nousun vuoksi.
– Lisäksi EU:n maataloustukien ohjelmakausi on vaihtumassa ensi vuoden keväällä. Se varmasti puhututtaa ja mietityttää tiloilla. Pyrimme informoimaan asiakkaitamme täältä ProAgriasta, millaiset uuden ohjelmakauden tukimuodot ovat, millaisia erilaisia toimenpiteitä siellä on haettavissa ja valittavissa ja millaisia tukitasoja siellä on. Se tuo varmasti oman lisänsä tulevan satokauden suunnitteluun.
Viljan, kuten muidenkin satokasvien, toteutuneista satomääristä saadaan parin viikon sisällä lisää tietoa. Tällä hetkellä arvioidaan päästävän keskimääräiseen satoon, mikä on tärkeää viime katovuoden jälkeen kotimaisen huoltovarmuuden ja varastojen täydentämisen takia.
Tutustu Rantapohjan tilaustarjouksiin tästä.