Haapakosken voimalaitoksen yhteyteen rakennetun Suomen ensimmäisen smolttien alasvaellusväylän ja kiinniottolaitteiston virallisiin avajaisiin saatiin vieraaksi maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, jolle myös esiteltiin smolttien ohjausaidan, alasvaellusväylän ja kiinniottolaitteiston toimintaa paikan päällä Haapakosken voimalaitoksella. Järjestelmän rakentaminen on osa Iijoen vuosien 2020 — 2022 vaelluskalahanketta, jonka puitteissa toteutettuja toimenpiteitä ovat lisäksi merilohen ja ‑taimenen pienpoikasten istutukset sekä kalojen ylisiirrot ja seuranta. Hankkeen hallinnoijat ovat Pohjois-Pohjanmaan liitto ja PVO-Vesivoima Oy. Aluerahoituksesta ja toteutuksesta ovat edellisten lisäksi vastanneet Kuusamo, Taivalkoski, Pudasjärvi, Oulu ja Ii sekä Iijoen kalatalousalue, Metsähallitus, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Luonnonvarakeskus.
Aiemmin vaelluskalojen palauttamisen tärkeimpänä edellytyksenä on pidetty kalateiden rakentamista kutemaan nouseville yksilöille. Vasta viime vuosikymmenen aikana on lisääntynyt tietoisuus siitä, että yläjuoksulla syntyneistä smolteista suuri osa ei vaella voimalaitospatojen ohi lainkaan. Kun Iijoessa patoja on viisi, vaikutus vielä kertaantuu.
Haapakosken voimalaitoksen yläaltaalle rakennettiin vuonna 2019 ohjausaita, jonka avulla smolttien liikettä altaassa pyrittiin ohjaamaan haluttuun kohtaan patoa. Aidan jatkoksi rakennettu alasvaellusväylä kiinniottojärjestelmineen valmistui viime vuoden lopulla, ja jo kuluneen kesän aikana sen läpi on smoltteja kiinniottolaitteistoon uinut. Alasvaellusväylän alussa on suppilo, joka kapenee ja madaltuu, jolloin virtaus kovenee ja smoltit suuntaavat virtausta kohden. Kiinniottolaitteistoon smoltit ohjataan välppien avulla, ja kiinni otetut kalat voidaan siirtää kuljetettaviksi alimpana joessa sijaitsevan Raasakan voimalaitoksen alapuolelle, mistä ne pääsevät jatkamaan kulkuaan mereen. Ne voidaan myös päästää väylän läpi putkeen, jonka toinen pää laskee voimalaitoksen alakanavaan.
Avajaisissa puhunut ministeri Kurvinen kehui alueen toimijoiden laajaa ja pitkäaikaista yhteistyötä, joka osaltaan on Iijoen vaelluskalahankkeet mahdollistanut. Toinen tärkeä tekijä hankkeiden taustalla on ollut valton taholta saatu rahoitus, jonka määrä lisääntyi merkittävästi viime hallituskaudella ja jatkuu mittavana edelleen.
– Haapakosken alasvaellusväylä on ainutlaatuinen ratkaisu, jonka toteuttaminen on vaatinut merkittäviä tutkimus- ja kehittämispanostuksia sekä ennakkoluulotonta toteutusta. On tehty esimerkillistä yhteistyötä virtavesiluonnon eteen, kiitteli Kurvinen, joka myös totesi vaelluskalojen olevan kiinnostava työsarka.
– Jos saavutetaan hyviä tuloksia täällä, voidaan tietoa soveltaa myös muille vastaaville jokialueille.
Avajaistilaisuudessa käytti puheenvuoron myös PVO-Vesivoima Oy:n toimitusjohtaja Jani Pulli, joka mainitsi yhteistyön Iijoen allueella jatkuneen jo pitkään, ja huomattava edistysaskel oli viime vuosikymmenen puolivälissä aikaansaatu Iijoen vesistövisio. Sen yhteydessä laadittiin myös ensimmäinen yleissuunnitelma smolttien alasvaellusreiteistä.
– Yhteistyössä eri osapuolten kanssa olemme saaneet aikaan konkreettisen edistysaskeleen vaelluskalojen alasvaellukselle Haapakoskella. PVO ja PVO-Vesivoima ovat sitoutuneet tähän työhön, ja uskomme, että vesivoima ja kalat voivat toimia yhdessä.
Pullin mukaan jatkossa päästään testausten ja niistä saatavien tulosten perusteella kehittämään alasvaellusratkaisua edelleen.
– Tutkittua tietoa tarvitaan, ja nyt sitä aletaan yhä enemmän myös saada, kun laitteisto on saatu toimintaan.
Alasvaelluslaitteistoa järjestelmineen esittelivät paikan päällä voimalaitoksella Iijoen vaelluskalahankkeen projektipäällikkö Mirko Laakkonen Pohjois-Pohjanmaan liitosta ja ympäristöasiantuntija Jyrki Salo PVO-Vesivoima Oy:stä. Laakkonen kertoi kuulijoille myös syyskuun alussa alkavasta Lohi Iijokeen ‑hankkeesta, joka on jatkoa päättymässä olevalle vaelluskalahankkeelle. Alkavan hankkeen rahoitus tulee hallituksen NOUSU-ohjelmasta sekä aluerahoittajilta. Uusi hanke jatkuu elokuun 2024 loppuun, ja sen aikana jatketaan muun muassa smolttien seurantoja, alasvaellusväylän koekäyttöä sekä nousukalojen ja smolttien ylisiirtoja. Myös pienpoikasten istutukset jatkuvat. Hanketta hallinnoivat Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Luonnonvarakeskus.
Tutustu Rantapohjan tilaustarjouksiin tästä.