Valtakunnan politiikassa on käyty kiivasta keskustelua syksyn budjettiriihestä ja tulevista päätöksistä. Nuoriso- ja opiskelijapuolella argumenttipankkia on availtu erityisesti alueellisen opintolainahyvityksen kokeilun kohdalla. Kokeiluehdotus herättää ymmärrettävästi tunteita suuntaan ja toiseen. Vahvin kritiikki on kohdistunut väitteeseen siitä, että kokeilu olisi vain aluepolitiikan työkalu.
Minulle aluepolitiikka merkitsee koko Suomen ja kaikkien suomalaisten pärjäämistä. Vastustuksen perusteella vaikuttaakin siltä, että tietyt tahot ja järjestöt sulkevat tyystin silmänsä koko Suomen elinvoimaan ja osaajien riittävyyteen liittyviltä asioilta. Lainahyvitys lisäisi koko Suomen pärjäämistä ja ihmisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia päättää työ- ja asuinpaikastaan.
Alueellisen opintolainahyvityksen väitetään myös eriarvoistavan opiskelijoita. Se on laiskaa ajattelua ja argumentointia — yhteiskunnan tarjoamat palvelut, tuet ja tulonsiirrothan eivät koskaan kosketa koko väestöä tai edes kaikkia opiskelijoita. Lisäksi on syytä huomioida, että alueellinen opintolainahyvitys ei varsinaisesti koske opiskelijoita, vaan jo valmistuneita ihmisiä. Alueiden eriytyminen ja pula koulutetuista osaajista ovat aitoja ongelmia erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomen harvaan asutuilla seuduilla.
Yliopisto-opiskelijoiden ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden näkemyksiä aiheesta on selvitetty kattavalla kyselyllä. Yliopisto-opiskelijoista 50 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 63 prosenttia oli kyselyn mukaan kiinnostuneita muuttamaan harvaan asutulle alueille. Noin kaksi kolmasosaa yliopisto-opiskelijoista ja ammattikorkeakouluopiskelijoista kolme neljästä arvioi, että he olisivat valmiita muuttamaan harvaan asutulle alueelle, jos opintolainahyvitys olisi vuosittain 2600 euroa. Miksi emme kuuntelisi opiskelijoiden ääntä kokeiluun liittyen?
Usein esitys tyrmätään sanomalla, että kokeiluun käytettävät varat tulisi ohjata mieluummin opiskelijan arjen tukemiseen. Ajatus on kannatettava ja kaunis, mutta ihan täysin vertailukelpoisia teemat eivät kuitenkaan ole: Valtiovarainministeriön esitys kokeilun budjetista vuodelle 2023 on kuusi miljoonaa euroa, kun taas opintorahan ja asumislisän arvioidaan kustantavan valtiolle yli puoli miljardia euroa. Kokeilun kuluilla ei siis pystytä väliaikaisesti nostamaan opintorahaa euroakaan opiskelijaa kohden kuukausitasolla.
Politiikassa on valtavan helppoa vastustaa ja vaatia kaikkea — vaihtoehtojen tarjoaminen onkin jo huomattavasti vaikeampaa. Muuttuvassa maailmassa tarvitsemme uusia avauksia ja kokeilukulttuuria. Alueellisen opintolainahyvityksen toteuttaminen olisi arvovalinta turvallisen, huoltovarman ja alueellisesti yhdenvertaisen Suomen puolesta.
Eveliina Leskelä
Kaupunginvaltuutettu (kesk.)
Sivistys- ja kukttuurilautakunnan jäsen