Nuijamiesten lavalla järjestettiin keskiviikkona 18.7.2022. Kihinää Kiiminkijoella – Kiiminkijokilaakson asukasilta, missä puhuttiin niin Kiiminkijoen veden laadusta kuin Matki-hankkeen tavoitteista ja etenemisestä.
Tilaisuudessa kuultiin useita puheenvuoroja, missä korostettiin Kiiminkijokilaakson merkitystä niin alueen asukkaille kuin myös matkailijoille ja yrityksille. Yhteinen huoli oli vesistön ruohottuminen ja huono veden laatu. Kiiminkijoki ry:n ja Kiiminkijoen kalatalousalueen puheenjohtaja Pentti Marttila-Tornio toivoi, että veden laatu saataisiin hankkeen sekä alueen toimijoiden kanssa kovalla työllä jälleen kirkkaammaksi. Negatiivista hankkeista alueille hän nostaa esiin malmin etsinnän, mutta mainitsee kuulleensa Stora Enson ja UMP:n olevan kehittämässä puupohjaista akkumateriaalia, joka lämmitti monen mieltä.
–Ruoppauksilla on saatu paljon hyvää aikaan ja nyt olisi tärkeää saada huonolaatuiset vedet kiinni ja siitä se lähtee. Ei anneta periksi, Marttila-Tornio sanoi.
Tutkija ja Matki-hankkeen projektipäällikkö Aleksi Räsänen kertoi tilaisuudessa hankkeen etenemisestä. Suunnitteluhanke kestää vuoden 2024 loppuun asti, jonka jälkeen suunnitelmia on tarkoitus lähteä toteuttamaan eri toimijoiden ja hankkeiden kautta.
–Hankkeessa suunnittelemme yhdessä valuma-alueen toimijoiden kanssa mitä alueelle tulisi tehdä. Kuuntelemme alueen toimijoiden ja asukkaiden toiveita ja selvitämme myös toimien ilmastovaikutukset. Ensi vuoden aikana on tarkoitus tehdä kenttäharjoituksia alueelle, jotta pystymme näkemään millaisia vaikutuksia alueelle muutosten myötä tulisi, Räsänen kertoi.
Tutkimusavustajan roolissa hankkeessa työskentelevä Olli Haanpää Oulun Yliopistosta kertoi, että tehdyissä haastatteluissa on noussut esille Kiiminkijoen historia ja joen henkilökohtainen merkitys.
–Ihmiset ovat hyvin osallistuneet haastatteluihin ja kiinnostusta on ollut paljon. Ideaali tilanne olisi, jos pääsisimme metsänomistajien ja muiden toimijoiden kanssa käymään paikan päällä katsomassa, mitkä olisivat niitä olennaisimpia asioita tehtäväksi, Haanpää sanoi.
Vesiensuojelun rahoituksesta puhumassa oli Metsäkeskuksesta Maria Isolahti, joka kertoi osan kohteista sopivan KEMERA-rahoitukseen luonnonhoitohankkeena, ja hakemuksia he ottavat vastaan ensi vuoden syyskuun loppuun.
–Jos rahat eivät riitä, istutaan sitten yhdessä alas ja mietitään mistä muualta hanke voi hakea rahoitusta, Isolahti sanoi.
Metsäkeskuksen metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvoja Ville Koukkari kertoi kesän aikana tutkituista kohteista nousseen puolen kymmentä parannusta tarvitsevaa kohdetta erityisesti esille. Näitä kohteita olivat muun muassa Nuorittajoella Syväoja ja Jurvasenlampi Hetekylällä, jonne on tarkoitus tehdä ensi talven aikana kosteikko.
Tilaisuudessa esittäytyivät myös muutamat alueen yrittäjät ja kylätoimikunnat. Marttisjärvi kuntoon ry:stä ja Juorkunan kalastuskunnasta esittelyn piti Matti Pulkka, joka kertoi mitä kaikkea hyvää he ovat saaneet talkoilla aikaan.
–Kaikki alkoi siitä, kun en päässyt enää eräkämpän rantaan veneellä. Järvi oli niin ruohottunut ja umpeutunut. 2019 perustettiin yhdistys ja aloimme keräämään havaintoja ja mietimme yhdessä metsähallituksen edustajan kanssa mitä voisimme tehdä, Pulkka kertoi.
Ensimmäisenä edessä oli niitto ja nyt järvi on Pulkan mukaan jo järven näköinen. Niitto on tehty suunnitelmallisesti ja niittojätteet on poistettu järvestä mahdollisimman tarkkaan. Tärkeä koekalastus tehtiin järvelle viime vuonna.
Petri Haapala kertoi Kiiminkijoella käytössä olevasta yhteisvieheluvasta, joka oikeuttaa kalastamaan perholla ja uistimella kaikkia kalalajeja koko joen pääuomassa Puolangan Kivarinjärvestä aina Haukiputaan jokisuulle saakka yhteensä noin 170 kilometrin matkalta.
–Joen matkailu- ja virkistyskäytöstä täytyy huolehtia. Taukopaikkoja on uusittu ja nettikartasta löytyy kaikki alueen kohteet, Haapala kertoi.
Tutustu Rantapohjan tilaustarjouksiin tästä.