Kiitos Wilma järjestämästäsi trilleristä yleisurheilun EM-kisoissa. Palautit uskoni Suomen yleisurheiluun kuin myös iloni penkkiurheiluun. Toit iloa nykymaailman tilanteeseen, missä huolet täyttävät helposti ihmismielen. Suomen yleisurheilun taso on puhuttanut pitkään. Suomi ei ole voittanut EM-mitalia 16 vuoteen, jos miesten keihäänheittoa ei oteta huomioon.Eikä suomalainen naisurheilija ei ole saanut EM-mitalia 20 vuoteen.
Pieni riittää, sillä jo yksi EM-mestaruus palautti koko kansakunnan uskon yleisurheiluun. Suoraan sanottuna jo EM-mitalin varmistuminen riitti, kulta oli upea bonus. Uskon, että kannustusjoukoilla oli suuri merkitys Wilman suoritukseen ja tahtotilaan. Vaikka valmentaja jarno Koivunen sanoi Wilmalle kultamitalin varmistuttua, että nyt riittää, Wilmalla riitti haluja näyttää.
En ole itse viitsinyt katsoa yleisurheilukisoja vuosiin. On tehnyt melkein pahaa katsoa suomalaisten urheilijoiden suorituksia kentillä. Suomalaisia yleisurheilijoita täytyisi tukea paljon enemmän valtion puolesta, jotta he pystyvät treenaamaan täysipäiväisesti. Monen urheilijan lupaava ura on pysähtynyt faktaan, etteivät tulot riitä pelkkään urheiluun. Maksamistani veroista laittaisin mielelläni osan urheilijoiden kasvun ja kehityksen tukemiseen.
Suomi-Ruotsi maaotteluissa naapurimaamme on dominoinut viimeisen vuosikymmenen. Olisiko tänä vuonna suomalaisten vuoro laittaa länsinaapurille jauhot suuhun? Suomessa on kasvanut hiljaisuudessa monia nuoria lupaavia urheilijoita, jotka varmasti antavat kaikkensa syyskuussa järjestettävässä maaottelussa. EM-debyytissään loistanut Santeri Kuusiniemi, moukarilupaus Silja Kosonen, kolmiloikkaaja Senni Salminen ja vastikään nuorten MM-kultaa voittanut Saga Vanninen tuoreen EM-kultamitalisti Wilma Murron kanssa ovat virittäneet odotukseni ja ennen kaikkea, innostukseni aivan ennennäkemättömälle tasolle.
Anu Kauppila
anu.kauppila@rantapohja.fi