Saimme uuden presidentin, historiallisesti jo suoraan ensimmäisellä kierroksella. Gallupit istuvan presidentin suosiosta pitivät paikkansa. Vaikka vaaleihin lähdettiin aika selkeistä ennakkoasetelmista, mukana olleet kahdeksan erilaista ehdokasta kävivät mielenkiintoisen kampanjan ja käynnistivät hyviä keskustelunavauksia. Etteikö politiikka kiinnosta ihmisiä, on pötypuhetta. Jopa kaksi kolmesta kertoi erään nyt käytyjen vaalien alla tehdyn kyselyn mukaan olevansa kiinnostunut vaaleista.
Täytyy tunnustaa, että vaalipaikalla varsinaisena äänestyspäivänä on jotenkin hieno ja juhlava tunnelma. Olen varmasti kalkkis, mutta arkipäivänä äänestettäessä ennakkoon kaupan käytävän hulinassa ei pääse siihen samaan tunnelmaan kuin kyläkoulun salissa, puhumattakaan, jos voisi äänestää netissä omassa ylhäisessä yksinäisyydessään.
Hyvä siis, jos politiikka eli yhteisten asioiden hoito kiinnostaa. Kyllä Oulun seudullakin seurataan tällä hetkellä kunnallista päätöksentekoa ja mitä esimerkiksi palveluverkkoesitykset ja ‑päätökset tulevat vaikuttamaan alueille.
Ei tämä ole muuten ensimmäinen kerta, kun palveluverkko on tapetilla. Se on ollut agendalla jo viisi vuotta heti kuntaliitoksen jälkeen. On selvitetty ja esitetty, katsottu ja odotettu. Näissä prosesseissa on tullut selväksi, että olemassa olevia palveluita on hyvin haastavaa ja vaikeaa muuttaa. Varmasti siksikin, että aikojen saatossa palvelut ovat muotoutuneet ihmisten ja alueiden asukkaiden tarpeeseen ja hyviksi koettu. Toisaalta voi olla hyväksi, että rakenteita ei romauteta ilman perusteellista harkintaa. On helpompi rikkoa kuin rakentaa.
Mutta eletään nyt vielä pressanvaalihuumaa. Seuraavaksi voimme alkaa jännittää, syntyykö tasavaltaan prinssi vai prinsessa. Historiallista tämäkin, että tasavallan presidentille syntyy valtakautensa aikana perillinen.
Auli Haapala