Pateniemen sahamuseo sijaitsee vuonna 1856 perustetun Oulun suuren laivavarvi- ja laivanrakennusyhtiön varastorakennuksessa, joka myöhemmin toimi vuonna 1873 perustetun Pateniemen sahan pressupirttinä.
Pirtissä ommeltiin ja korjattiin sahan tapulien suojaksi tarkoitettuja pressuja. Sahamuseo avattiin 19.6.1989 ja se oli aikoinaan lajissaan Suomen ensimmäinen. Museo toimii nykyisin vain yhdessä huoneessa ja on auki heinäkuussa.
Pressupirtti on noin neljäkymmentä metriä pitkä kolmikerroksinen rakennus, jossa säilytetään runsaasti vuonna 1990 toimintansa lopettaneen sahan esineistöä. Näitä toivottaisiin paremmin esille.
Niinpä Pateniemi-Seura oli kutsunut Oulun Museo- ja Tiedekeskus Luupin kulttuuriperintötyön johtajan Pasi Kovalaisen museolle keskustelemaan aiheesta. Pateniemi-Seuran edustajina paikalla olivat seuran puheenjohtaja Seppo Barck ja hallituksen jäsenet Jarkko Ekman, Olavi Karvonen ja Kari Holma, jotka yhdessä Pasi Kovalaisen kanssa kiersivät pressupirtin kaikki tilat.
Samalla tutkittiin ja muisteltiin esineistön käyttöä. Esineet olivat hyvin säilyneitä. Osa niistä oli numeroitu eli inventoitu. Löytyi paljon pienempää käyttöesinettä sekä suurempaa laitetta, kuten esimerkiksi keluvene, pruutta ja muuta palokalustoa, plokeja, vesisäiliö jäätien tekoon, ankkureita, kettinkejä, Lokomon iso alasin, Peko-mankeli käyttöohjeineen, Singerin ompelukone ja sahan rautainen tunnus, joka sellaisenaan voisi toimia vaikkapa Pateniemi-Seuran logonakin.
Vetoreki, jota oli aikoinaan käytetty työnjohtajien kuljettamiseen, oli hauskannäköinen laite. Seppo Barck kertoi, että Ainolan liikenneosastolta löytyy savotoille vetolaitteena käytetty, takapyörän piikkirenkaalla varustettu, Harrikka eli Harley Davidson vuodelta 1939, jonka voisi tuoda esille yhdessä vetolaitteen kanssa.
Hän myös toi esille sen, että kun ihmiset lahjoittavat museolle tavaroitaan, niin heillä saattaa olla se käsitys, että niitä tulee sitten myös esille. Mutta usein tähän ei näytä olevan mahdollisuuksia, mikä on harmillista.
– Säilytystiloista on jatkuva puute. Nytkään ei ole käytössämme yhtään ylimääräistä tilaa. Tämäkin tila toimii omalla tavallaan säilytystilana, kertoi Pasi Kovalainen.
Luupin tiloja löytyy tätä nykyä Haukiputaalta, Kiimingistä ja kolme tilaa Ruskosta. Rahaakaan ei ole liikaa. Luupin kaikki käyttömenot ovat noin viisi miljoonaa.
– Museotiloja meillä on Pateniemen lisäksi Pohjois-Pohjanmaan museo, Matilan talo, Oulunsalon kotiseutumuseo, Turkansaari, Oravan koulumuseo, Kierikki ja Linnan kellari. Työntekijöitä niissä on parisenkymmentä. Pateniemen sahamuseon hoitajana toimii Tuula Turunen.
Mikäli Pateniemessä haluttaisiin saada joitakin tiloja ja esineitä tänä vuonna esille, niin seuran pitäisi tehdä sahamuseohakemus ennen kesää, ilmeni Kovalaisen vierailun aikana
– Seuran pitäisi sitoutua hankkeeseen omalla talkootyöllään. Asiaa voitaisiin viedä eteenpäin vähän kerrallaan. Esimerkiksi ensi kesänä voitaisiin ottaa käyttöön vaikkapa yksi huone. Hallinta pitäisi olla Luupilla. Toisaalta henkilökuntatilanne on aina huolenaihe, huomautti Pasi Kovalainen.
Seppo Barck puolestaan visioi, että kaikkien esineiden pitäisi olla jossain vaiheessa esillä. J. G. Bergbomin, sahan muistomerkiksi suunniteltu raami, voisi sijaita läheisessä Hedmanin puistossa.
– Sijoitussuunnitelma pitäisi tehdä yhdessä Oulun Infran kanssa. Esinemuistomerkin kohdalla pitää huomioida myös turvallisuustekijät. Kaupunki voisi myös ottaa muistomerkin hallintaansa eli seura voisi sen lahjoittaa kaupungille, hoksautti Kovalainen.
Oulun kaupungille on tulossa uusi kokoelmahallintajärjestelmä. Vanhassa järjestelmässä on noin 56 000 esinettä, jotka siirtyvät migraation myötä uuteen järjestelmään. Noin 30 000 esinettä on vielä siirtämättä digitaaliseen muotoon. Lisäksi järjestelmään siirretään 150 000 valokuvaa.
Järjestelmän pitäisi olla valmiina tämän vuoden loppuun mennessä. Kaupungilla on myös uuden museon rakentaminen edessä. Joulukuussa järjestetään arkkitehtikilpailu ja sen mukaisesti uuden asemakaavan pitäisi olla valmiina vuoden 2023 syyskuussa, jonka jälkeen alkaa työmaa.
Museo on mukana viidessä Oulu2026 hankkeessa, joihin kuluu mm. tervakauppa ja merenkulku sekä mielenterveyteen liittyvä näyttely. Uusilla tekniikoilla saadaan näyttelyistä mielenkiintoisempia. Valmista pitäisi olla alkuvuodesta 2026, joka on Oulun kulttuuripääkaupunkivuosi. Tämä näkyy myös rahoituksessa. Voitaisiinko kulttuuripääkaupunkihankkeisiin yhdistää myös sahamuseon kehittäminen?
– Miksipäs ei, toteaa Pasi Kovalainen.
TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.