Kii­min­ki­joen valu­ma-alu­eel­le suun­ni­tel­laan ilmastotoimenpidekokonaisuutta

Vapaana virtaavasta Kiiminkijoesta halutaan pitää hyvää huolta. Nyt käynnistyvä MATKI-hanke pyrkii käynnistämään koko valuma-alueen kattavan muutosprosessin. (Arkistokuva: Teea Tunturi)Vapaana virtaavasta Kiiminkijoesta halutaan pitää hyvää huolta. Nyt käynnistyvä MATKI-hanke pyrkii käynnistämään koko valuma-alueen kattavan muutosprosessin. (Arkistokuva: Teea Tunturi)

Kii­min­ki­joen valu­ma-alu­eel­la on jo nyt käyn­nis­sä usei­ta sen tilan paran­ta­mi­seen suun­ni­tel­tu­ja hank­kei­ta. Ne eivät kui­ten­kaan yksi­nään rii­tä, vaan käyt­töön tar­vi­taan järeäm­piä asei­ta. Joen tilan­teen jo 1980-luvul­la muun muas­sa tur­ve­tuo­tan­non vuok­si käyn­nis­ty­nyt heik­ke­ne­mi­nen huo­les­tut­taa laa­jas­ti, vaik­ka­kin 3–4 vuo­den aika­na veden laa­dus­sa onkin ollut huo­mat­ta­vis­sa paran­nus­ta suu­rel­ta osin tur­ve­tuo­tan­non supis­tu­mi­sen vuok­si. Kii­min­ki­joen valu­ma-alue on tur­ve­maa­val­tais­ta, ja sen tur­ve­mais­ta on oji­tet­tu noin 60 pro­sent­tia. Näi­den soi­den ennal­lis­ta­mi­nen on joen kan­nal­ta yksi tule­vai­suu­den suu­ris­ta haasteista.

Luon­non­va­ra­kes­kus yhdes­sä Oulun Yli­opis­ton ja Suo­men Met­sä­kes­kuk­sen kans­sa on käyn­nis­tä­nyt MAT­KI-hank­keen, jon­ka tavoit­tee­na on suun­ni­tel­la yhdes­sä sidos­ta­ho­jen kans­sa Kii­min­ki­joen valu­ma-alu­eel­le maan­käyt­tö­sek­to­rin ilmas­to­toi­men­pi­de­ko­ko­nai­suus, joka on ympä­ris­töl­li­ses­ti kes­tä­vä, sosi­aa­li­ses­ti oikeu­den­mu­kai­nen ja talou­del­li­ses­ti toteut­ta­mis­kel­poi­nen. Toi­men­pi­teis­tä teh­dään vuo­teen 2035 ulot­tu­va tie­kart­ta, joka mää­rit­tää toi­men­pi­tei­den toteut­ta­jan ja aika­tau­lun. Hank­keen alku­met­reil­lä, täl­lä vii­kol­la, jär­jes­tet­tiin Vesa­lan kou­lul­la Yli­kii­min­gis­sä ylei­sö­ti­lai­suus, jos­sa kuul­tiin pai­kal­li­sia ihmi­siä ja toi­mi­joi­ta sekä maa­no­mis­ta­jia hei­dän näke­myk­sis­tään asian tiimoilta.

Kii­min­ki­jo­ki ry:n edus­ta­jat sum­ma­si­vat tapah­tu­mas­sa yhteen nii­tä toi­mia, joi­ta joen ja sen valu­ma-alu­een hyväk­si on jo teh­ty ja nii­tä, joi­ta ollaan par­hail­laan suunnittelemassa.

– Joki­suu­ta on ruo­pat­tu, kutuso­ra­koi­ta on teh­ty, Jolos­joen kun­nos­tus­han­ke käyn­nis­tyy Jolos­jär­ven osal­ta ja muun muas­sa Mart­tis­jär­veä on kun­nos­tet­tu, luet­te­lee Kii­min­ki­jo­ki ry:n puheen­joh­ta­ja, yli­kii­min­ki­läi­nen Pent­ti Mart­ti­la-Tor­nio.

Näi­den lisäk­si esi­mer­kik­si lukuis­ten mui­den jär­vien tilaa on pyrit­ty paran­ta­maan. Kii­min­ki­joen eko­lo­gi­nen tila on täl­lä het­kel­lä pää­sään­töi­ses­ti hyvä, mut­ta muun muas­sa koko Nuo­rit­ta­jo­ki on tyy­dyt­tä­väs­sä tilas­sa, osin jopa vält­tä­vän ja huo­non raja­mail­la. Niin­pä Nuo­rit­ta­joel­la on myös käyn­nis­ty­mäs­sä Met­sä­kes­kuk­sen eril­li­nen luon­non­hoi­to­toi­mien suun­nit­te­lun pilotointi.

Suu­rim­mik­si uhkik­si Kii­min­ki­joen valu­ma-alu­eel­le näh­dään Jolos­joen var­teen ulot­tu­va Mar­ti­mon mal­mi­net­sin­tä­lu­pa sekä Oulun kau­pun­gin Vii­ni­vaa­ra-han­ke, joka toteu­tues­saan vai­kut­tai­si dra­maat­ti­ses­ti var­sin­kin Nuo­rit­ta­joen tilan­tee­seen. Vesa­lan tilai­suu­des­sa eri­tyis­tä huol­ta tun­tui­vat aiheut­ta­van myös niin sano­tut oma­toi­mio­ji­tuk­set, joi­ta maa­no­mis­ta­jat teke­vät mail­laan joes­ta välit­tä­mät­tä. Näi­hin toi­vot­tiin viran­omai­sil­ta tiu­kem­paa puut­tu­mis­ta ja sel­ke­ää ohjeis­tus­ta maanomistajille.

MAT­KI-hank­keen tavoit­tee­na on käyn­nis­tää valu­ma-alu­eel­la muu­tos­pro­ses­si koh­ti alem­pia maan­käyt­tö­sek­to­rin ilmas­to­pääs­tö­jä ja kas­va­nei­ta hii­li­nie­lu­ja sekä edis­tää Kii­min­ki­joen valu­ma-alu­een veden­laa­tua ja toi­mi­joi­den aktii­vis­ta sitou­tu­mis­ta ilmastotoimenpiteisiin.

Han­ke koko­aa luon­non- ja yhteis­kun­ta­tie­tei­den tut­ki­jat sekä alu­een toi­mi­jat poik­ki­tie­teel­li­seen, tie­teen ja käy­tän­nön yhdis­tä­vään yhteis­suun­nit­te­lu­pro­ses­siin, joka mah­dol­lis­taa alu­een toi­mi­joi­den aktii­vi­sen sitou­tu­mi­sen. MAT­KI-han­ke ei käyn­nis­tä käy­tän­nön toi­men­pi­tei­tä, vaan se suun­nit­te­lee koko­nai­suu­den, jota toi­vot­ta­vas­ti pys­ty­tään myö­hem­min toteut­ta­maan eri hank­kei­den ja toi­mi­joi­den kaut­ta. Han­ke päät­tyy vuo­den 2024 loka­kuus­sa, ja sen vas­tuul­li­se­na vetä­jä­nä toi­mii Luken eri­kois­tut­ki­ja Alek­si Räsä­nen. Hank­keen rahoit­ta­ja­na toi­mii maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­riön Hii­les­tä kiin­ni ‑ohjel­ma.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.