Kiiminkijoen valuma-alueella on jo nyt käynnissä useita sen tilan parantamiseen suunniteltuja hankkeita. Ne eivät kuitenkaan yksinään riitä, vaan käyttöön tarvitaan järeämpiä aseita. Joen tilanteen jo 1980-luvulla muun muassa turvetuotannon vuoksi käynnistynyt heikkeneminen huolestuttaa laajasti, vaikkakin 3–4 vuoden aikana veden laadussa onkin ollut huomattavissa parannusta suurelta osin turvetuotannon supistumisen vuoksi. Kiiminkijoen valuma-alue on turvemaavaltaista, ja sen turvemaista on ojitettu noin 60 prosenttia. Näiden soiden ennallistaminen on joen kannalta yksi tulevaisuuden suurista haasteista.
Luonnonvarakeskus yhdessä Oulun Yliopiston ja Suomen Metsäkeskuksen kanssa on käynnistänyt MATKI-hankkeen, jonka tavoitteena on suunnitella yhdessä sidostahojen kanssa Kiiminkijoen valuma-alueelle maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuus, joka on ympäristöllisesti kestävä, sosiaalisesti oikeudenmukainen ja taloudellisesti toteuttamiskelpoinen. Toimenpiteistä tehdään vuoteen 2035 ulottuva tiekartta, joka määrittää toimenpiteiden toteuttajan ja aikataulun. Hankkeen alkumetreillä, tällä viikolla, järjestettiin Vesalan koululla Ylikiimingissä yleisötilaisuus, jossa kuultiin paikallisia ihmisiä ja toimijoita sekä maanomistajia heidän näkemyksistään asian tiimoilta.
Kiiminkijoki ry:n edustajat summasivat tapahtumassa yhteen niitä toimia, joita joen ja sen valuma-alueen hyväksi on jo tehty ja niitä, joita ollaan parhaillaan suunnittelemassa.
– Jokisuuta on ruopattu, kutusorakoita on tehty, Jolosjoen kunnostushanke käynnistyy Jolosjärven osalta ja muun muassa Marttisjärveä on kunnostettu, luettelee Kiiminkijoki ry:n puheenjohtaja, ylikiiminkiläinen Pentti Marttila-Tornio.
Näiden lisäksi esimerkiksi lukuisten muiden järvien tilaa on pyritty parantamaan. Kiiminkijoen ekologinen tila on tällä hetkellä pääsääntöisesti hyvä, mutta muun muassa koko Nuorittajoki on tyydyttävässä tilassa, osin jopa välttävän ja huonon rajamailla. Niinpä Nuorittajoella on myös käynnistymässä Metsäkeskuksen erillinen luonnonhoitotoimien suunnittelun pilotointi.
Suurimmiksi uhkiksi Kiiminkijoen valuma-alueelle nähdään Jolosjoen varteen ulottuva Martimon malminetsintälupa sekä Oulun kaupungin Viinivaara-hanke, joka toteutuessaan vaikuttaisi dramaattisesti varsinkin Nuorittajoen tilanteeseen. Vesalan tilaisuudessa erityistä huolta tuntuivat aiheuttavan myös niin sanotut omatoimiojitukset, joita maanomistajat tekevät maillaan joesta välittämättä. Näihin toivottiin viranomaisilta tiukempaa puuttumista ja selkeää ohjeistusta maanomistajille.
MATKI-hankkeen tavoitteena on käynnistää valuma-alueella muutosprosessi kohti alempia maankäyttösektorin ilmastopäästöjä ja kasvaneita hiilinieluja sekä edistää Kiiminkijoen valuma-alueen vedenlaatua ja toimijoiden aktiivista sitoutumista ilmastotoimenpiteisiin.
Hanke kokoaa luonnon- ja yhteiskuntatieteiden tutkijat sekä alueen toimijat poikkitieteelliseen, tieteen ja käytännön yhdistävään yhteissuunnitteluprosessiin, joka mahdollistaa alueen toimijoiden aktiivisen sitoutumisen. MATKI-hanke ei käynnistä käytännön toimenpiteitä, vaan se suunnittelee kokonaisuuden, jota toivottavasti pystytään myöhemmin toteuttamaan eri hankkeiden ja toimijoiden kautta. Hanke päättyy vuoden 2024 lokakuussa, ja sen vastuullisena vetäjänä toimii Luken erikoistutkija Aleksi Räsänen. Hankkeen rahoittajana toimii maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni ‑ohjelma.
TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.