Yhä useam­min näh­dään muo­vi­kiek­ko­jen len­te­le­vän kaik­kial­la, fris­bee­gol­fin har­ras­ta­jien mää­rä on kas­va­nut hui­mas­ti vii­me vuosina

Vii­me vuo­si­na fris­bee­gol­fin suo­sio on kas­va­nut räjäh­dys­mäi­ses­ti. Suo­meen on raken­net­tu sato­ja fris­bee­gol­fra­to­ja, ja joil­la­kin niis­tä on rato­jen pal­jou­des­ta huo­li­mat­ta jonoa ja tungosta.

Fris­bee­golf on laji, jos­sa pyri­tään heit­tä­mään muo­vi­nen kiek­ko mah­dol­li­sim­man vähil­lä hei­toil­la metal­li­ket­juil­la varus­tet­tuun koriin. Seu­raa­va heit­to läh­tee aina sii­tä koh­ti, mihin kiek­ko ensim­mäi­sel­lä hei­tol­la pysäh­tyy. Kiek­ko­ja on ole­mas­sa monen­lai­sia, riip­puen sii­tä, kuin­ka pit­kä heit­to on kysees­sä ja min­kä­lai­nen len­to­ra­ta kie­kol­la on tar­koi­tus saa­da, jot­ta se len­täi­si mah­dol­li­sim­man lähel­le koria.

Fris­bee­golf on levin­nyt Suo­meen Yhdys­val­lois­ta, mis­sä laji on myös todel­la suo­sit­tua. Siel­lä jär­jes­te­tään pal­jon pait­si val­tion sisäi­siä kisa­ta­pah­tu­mia, myös sel­lai­sia, mihin voi tul­la osal­lis­tu­jia muis­ta­kin mais­ta. Näi­tä ovat esi­mer­kik­si MM-kisat.

Koro­na­vi­ruk­sen seu­rauk­se­na maa­il­man­laa­jui­sia kil­pai­lu­ja ei kui­ten­kaan ole jär­jes­tet­ty vuo­des­ta 2020 läh­tien lähes ollenkaan.

Fris­bee­golf levi­ää suo­ma­lais­ten kes­kuu­des­sa esi­mer­kik­si ystä­vien tai tut­tu­jen suo­sit­te­lu­jen avul­la. Suo­mes­sa val­lit­se­va koro­na­vi­rus ei ole vähen­tä­nyt fris­bee­gol­fin har­ras­ta­jien mää­rää, vaan puo­les­taan lisän­nyt sitä. Tämä laji on nii­tä har­vo­ja, jos­sa pelaa­mi­nen ei ole vai­ke­aa pie­nel­lä­kään kave­ri­po­ru­kal­la. Kak­si tai kol­me­kin hen­ki­löä riit­tää yhdel­le fris­bee­gol­fra­dan kierrokselle.

Lisään­ty­vien fris­bee­gol­faa­jien myö­tä Suo­meen tulee myös uusia ammat­ti­lai­sia, mikä tar­koit­taa sitä, että jat­kos­sa Suo­mel­la on entis­tä parem­mat mah­dol­li­suu­det pär­jä­tä Yhdys­val­to­jen tasok­kai­ta kie­kon­heit­tä­jiä vastaan.

Aapo Lau­ri­la

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.