Kolum­ni: Mik­si osuus­kau­pas­sa on vaalit?

Aar­ne Mäkelä.

Oli­sit­pa näh­nyt sen ulko­maa­lai­sen opis­ke­li­jan häm­mäs­ty­neen ilmeen, kun Lin­nan­maan Pris­man kass­ajo­nos­sa suo­ma­lai­nen opis­ke­li­ja otti esil­le vih­reän S‑Etukortin ja sanoi: ”Minä omis­tan tämän kau­pan!”. Tot­ta­han se oli mut­ta toi­vot­ta­vas­ti suo­ma­lai­nen opis­ke­li­ja sel­ven­si ulko­lai­sel­le kave­ril­leen, että Ari­nan kaup­po­jen omis­ta­jia on yli 175 000 Poh­jois-Suo­mes­sa. Muu­ten saat­tai­si ulko­lai­sel­le opis­ke­li­jal­le jää­dä kuva, että onpa hänen opis­ke­li­ja­ka­ve­ri todel­la varakas.

Suo­mi on yksi maa­il­man osuus­toi­min­nal­li­sim­mis­ta mais­ta ja ensim­mäi­set osuus­kau­pat, ‑pan­kit ja ‑mei­je­rit perus­tet­tiin Suo­mes­sa 1800–1900-lukujen tait­tees­sa. Osuus­toi­min­ta ei ole nyky­ään poli­ti­soi­tu­nut­ta kuten vuo­si­sa­dan alus­sa. Osuus­toi­min­ta on perin­tei­ses­ti ollut yhdes­sä yrit­tä­mis­tä, jos­sa on tie­tyt arvot. Osuus­toi­min­ta edel­lyt­tää aina ryh­mää, jota yhdis­tää jokin muu yhtei­nen tavoi­te kuin euro­mää­räi­nen voit­to. Osuus­kun­tia ovat perus­ta­neet maa­ta­lous­tuot­ta­jat, asiak­kaat ja yrit­tä­jät. Meil­le tut­tu­ja ovat esi­mer­kik­si vesio­suus­kun­nat, säh­kö­osuus­kun­nat ja osuus­pan­kit. Toi­nen osuus­toi­min­nan tun­nuk­sis­ta on demo­kraat­ti­nen pää­tök­sen­te­ko. Tämä tar­koit­taa sitä, että kul­la­kin jäse­nel­lä on yksi ääni.Lomakkeen alareuna

Poh­jois­suo­ma­lai­sil­le tutuin lie­nee osuus­kaup­pa Ari­na ja sen kau­pois­ta Salet, S‑Marketit ja Pris­mat. Jäse­nil­lä on kak­si roo­lia, he ovat osuus­kau­pan omis­ta­jia ja asiak­kai­ta. Minun var­hai­sin asia­kas­ko­ke­muk­se­ni on jo vuo­si­kym­men takaa, kun Kal­le-pap­pa­ni vei minut Yli-Iin kes­ki­ky­läl­lä ole­vaan osuus­kaup­pa Tur­vaan, Elvin kaup­paan. Sil­loin ei puhut­tu lähi­kau­pas­ta, vaik­ka kaup­pa­han oli todel­li­nen lähi­kaup­pa ja kylän pal­ve­lu­kes­kit­ty­mä. Jos kau­pas­sa ei ollut jotain tava­raa, se tilat­tiin. Nyky­ään tuol­lais­ta toi­min­taa kut­su­taan verk­ko­kau­pak­si. Kaup­paos­tos­ten ohel­la siel­tä haet­tiin pos­ti ja jää­tiin rupat­te­le­maan kylän asiois­ta. Lähi­kaup­pa oli siis myös yhtei­söl­li­nen kohtaamispaikka.

Ari­nan toi­mia­lue on lähes koko Poh­jois-Suo­mi, Pyhä­joel­ta Uts­joel­le. Nel­jän vuo­den välein pide­tyt vaa­lit on jaet­tu vaa­lia­luei­siin. Ran­ta­poh­jan alue kuu­luu vaa­lia­lu­ee­seen 1, johon kuu­lu­vat Ii, Oulu, Muhos, Uta­jär­vi ja Vaa­la. Vaa­leis­sa voi äänes­tää säh­köi­ses­ti tai perin­tei­sel­lä taval­la toi­mit­ta­mal­la äänes­tys­lip­pu pos­tiin. Edus­ta­jis­to­vaa­leis­sa on käy­tös­sä suo­ra vaa­li­ta­pa, jos­sa vali­tuk­si tule­vat omal­la jäse­na­lu­eel­laan eni­ten ääniä saa­neet. Edus­ta­jis­to toi­mii sanan­saat­ta­ja­na osuus­kau­pan joh­don suun­taan ja huo­leh­tii sii­tä, että osuus­kau­pan pal­ve­lu­ja ja hyö­ty­jä kehi­te­tään asia­kas­o­mis­ta­jien toi­vei­ta kuunnellen.

Tämän vuok­si osuus­kau­pas­sa on vaa­lit ja osal­lis­tu­mal­la vaa­liin voit tode­ta kuten Lin­nan­maan kass­ajo­nos­sa ole­va opis­ke­li­ja. Minä omis­tan tämän kau­pan ja pää­sen äänes­tä­mäl­lä vai­kut­ta­maan omis­ta­ma­ni osuus­kau­pan asioihin.

Aar­ne Mäke­lä, yli-Iiläi­nen Ari­nan hal­lin­to­neu­vos­ton jäsen, ehdol­la Ari­nan edustajistovaalissa