“Puhuttaisiinpa kampaajallakin vielä säästä”, puuskahti hiustenleikkauksessa käynyt ystäväni. Kevään merkkien sijasta kampaamossa oli käyty läpi kunkin suunnitelmia maailmantilanteen entisestään kärjistymisen varalta. “Oi niitä aikoja, kun tuntemattomien kanssa rupatellessa ei ollut muuta puheenaihetta kuin sää”, hän totesi.
Kauhukuviin liittyen monia mietityttää nyt esimerkiksi polttoaineen hinta. Se puhuttaa aina, mutta erityisesti tällä kertaa, kun se on käynyt ensimmäistä kertaa yli 2,50 euron. Se kannustaa monia miettimään vaihtoehtoisia kulkemistapoja. Kyselyjä mahdollisuudesta kimppakyyteihin työmatkoilla on näkynyt viime viikkoina sosiaalisessa mediassa. Etenkin käytetyistä sähköautoista ollaan nyt niin kiinnostuneita, että sellaista on vaikea saada. Myös sähköpolkupyörien kysyntä jatkaa kovaa nousuaan. Mutta kuten tällä seudulla tiedämme, polkupyörästä ei sähkölläkään varustettuna ole monellekaan varteenotettavaksi kulkuneuvoksi.
Ongelmat maatalouden lannoitteiden saatavuudessa ja hinnassa sekä työvoiman riittävyydestä ovat nekin syrjäyttäneet sääkeskusteluja. Kotipuutarhuritkin ovat terästäytyneet. Tuttava aikoo elvyttää nurmikoituneen kasvimaansa, toinen miettii, missä säilöä satoa, jos sitä sattuisi syksyllä tulemaan.
Omaa ruokahuoltoa halutaan turvata, mutta keskusteluissa vilahtelee myös se, kuinka syöjiä on maassamme aiempaa enemmän. Kahden tutun tavatessa nyt puhutaan myös tyhjillään olevista asunnoista ja kiinteistöistä, joihin olisi mahdollista asuttaa pakolaisia.
Säästäkin onneksi riittää puhuttavaa. Toissa yönä satoi kymmenen senttiä lunta, mutta näin viime viikolla jo sinivuokon.