Suksi syntyi muinoin, vähintään 8 000 tuhatta vuotta sitten, tarpeesta kulkea lumisessa maastossa, eritoten ravintoa hankkiessa. Vanhimmat tunnetut suksien jäänteet on löydetty Venäjältä.
Sallasta on tehty Suomen vanhin muinaissuksilöytö, jonka ajoitus on myöhäinen kivikausi noin 3 300 vuotta eaa. Muinaissukset valmistettiin lylymännystä, kaarevaksi kasvaneen männyn kuperasta puolesta, jossa puuaines oli tiheäsyistä, hyvin kovaa ja läpeensä pihkaista.
Varhaisimmat sukset olivat tasaparisia, eripariset lyly ja kalhu lienevät tulleet käyttöön jo rautakaudella. Lyly oli pitkä pohjastaan siloteltu luistosuksi ja kalhu puolestaan lyhyempi ja leveämpi pohjastaan karkea potkusuksi. On esitetty, että epäpariset sukset olisivat syntyneet kovatempoiseen hirvieläinten ajometsästykseen, jossa metsästäjän täytyi päihittää keväthangella peura nopeudessa.
Useat muinaissuksimallit säilyivät aina 1800-luvun lopulle. Tällöin alettiin järjestää hiihtokilpailuja ja suksi muuttui nopeasti mitoiltaan, muodoltaan ja materiaaliltaan.
Nyt esiteltävät sukset ovat Pohjois-Pohjanmaalta ja perimätiedon mukaan hirvenhiihtäjän käytössä olleet. Suksien pituus on tasan 5 kyynärää (295 cm), tasapariset, leveyttä neljä tuumaa, pohjassa hyvinkin leveä ura eli olas.
Suksien keskikohta eli päläs on kohotettu ja siihen on tehty reikä, johon on pujotettu nahkaiset mäystimet. Päläs on alun perin pinnoitettu nahkalla, josta todisteena löytyy vain kiinnityskohtien jäljet. Suksien kärjet on koristeltu viivarasterikuvioin.
Suksisauva on tehty kuusennäreestä ja sompana puukiekko, joka on kiinnitetty sauvan päähän puusokalla. Rautaa on kiinnitetty sauvan molempiin päihin.
Suksien ja sauvan valmistusaika ajoittuu vuosien 1880–1930 väliselle ajalle. Keihäänkärjen ikä on yli kaksisataa vuotta.
Esittelykuvassa on mukana kiiminkiläisen ”muinaissuksen” puolikas. Löytöpaikkana on ollut Kiiminkijoen pohja Kontionkosken yläpuolisessa suvannossa. Alkuperäinen pituus on ollut vajaat neljä kyynärää (230 cm). Suksen pohjassa on noin kahden sormen levyinen olas. Kärki on koristeltu pituussuuntaisin urituksin. Suksi on ollut tasalevyinen ja tasapaksuinen ilman jalansijan korotusta.
Muinainen hiihtäjä lienee sortunut sohjoiseen jokeen. Jään alle sotkeutuivat suksetkin, hyvä jos henkiriepu säilyi.
Lähteet: Suullinen perimätieto; Sandberg Hugo: Hiihtourheilu Suomessa, 1891; Kuukauden esine: Eino Mikkosen yksityiskokoelma.
Hyviä hiihtokelejä Hugo Sandbergin luokituksen mukaan
Riivanne, kun talvella suvennut ja sitten sen verran kylmennyt, että suksi vähin painuu.
Siidekeli, kun talvella jäätohjuinen sade on muodostanut lumelle liukkaan jääkerroksen.
Kuurakeli, kun talvella sumuilmalla jäisiä kiteitä muodostuu lumelle.
Vienohanki, talvilauhan jälkeen muodostunut hanki.
Vitihanki, keväthangelle sulanut viti, jolla suksi kylmänteen aikana liukkaasti luistaa.
Kovahanki, lylysuksen paras keli kevättalven aamuna.
MIKÄ KUUKAUDEN ESINE?
Kiiminki-Seura r.y. aloitti viime vuoden syyskuussa Rantapohjassa Kuukauden esine ‑teeman mukaisen juttusarjan. Kuukausittain ilmestyvässä jutussa esitellään vanhoja esineitä ja työkaluja sekä kerrotaan niiden käyttötarkoituksesta. Syyskuussa esittelyssä oli Kylänkapula eli oltermanninkapula, lokakuussa Kaulauslauta ja ‑tukki, marraskuussa entisajan teurastajan puukkosetti, joulukuussa Poron länget. Tämän vuoden tammikuussa esiteltiin Luuluistimet ja helmikuussa Jääsaha. Nyt esittelyssä on Hirvenhiihtäjän sukset.
Kiiminki-Seura on perustettu 1999. Yhdistyksen toimialueena on Oulun kaupungin suuralueet Kiiminki ja Jääli, eli entisen Kiimingin kunnan alue.
Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on mm. kotiseututietouden lisääminen, kotiseutuhengen ylläpitäminen ja omatoimisuuden voimistaminen sekä kotiseudun kulttuurien vaaliminen ja edistäminen. Näitä asioita viime vuoden syyskuussa aloitettu juttusarja tukee, kertoo yhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja Matti Kontio.
Juttusarjan Kuukauden esineen esittelee asian harrastaja ja johtokunnan jäsen Eino Mikkonen. Kiiminki-Seuran muut johtokunnan jäsenet ovat Aila Berg, Marika Huttu, Hannele Kutilainen, Marja-Terttu Mertaniemi, Yrjö Runtti, Marja-Liisa Ruokola ja Eeva-Liisa Vilmi.
TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.