Helmikuisena iltapäivänä tihein lumisade on muuttunut kevyeksi hiutaloinniksi ja lämpötila on juuri ja juuri pakkasen puolella. “Sopiva mateenpyynti-ilma”, sanovat ikänsä kalastaneet Jorma Pyörälä ja Olli Viinamäki. Eipä silti, ei näiden kalastajien pyynti ole ilmoista kiinni. Pilkille on mentävä heti, kun jäät kestävät ja sitä jatketaan ilmoja juuri katsomatta siihen asti kun kalaa nousee.
Nyt mennään Iijoelle Kruununsaaren alapuolelle Puohinkosken tuntumaan. Se on yksi parhaista mateenpyyntipaikoista.
– Yleensä Raasakasta tulee myös hyvin mateita, mutta nyt niitä ei siellä jostain syystä ole, kertoo Viinamäki.
Viinamäki ja Pyörälä kairaavat nopeasti pilkkireiät lähes kairanterän paksuiseen jäähän ja kaivavat pilkkivehkeet repuistaan. Ennen mateenpyytäjät käyttivät useampikoukkuista haraa, mutta kalaan sen ulkopuolelta tarttuvat koukut ovat nykyisin kiellettyjä. Nyt Viinamäki laittaa itse vahvistamaansa muoviseen pilkkivapaan 54-grammaisen morrin. Pyörälä puolestaan laittaa vastaavan, mutta vähän painavamman mademorrin omatekoiseen puiseen vapaan.
Syötiksi laitetaan puolikas särki, se kun on hyvä ja helposti saatavilla oleva syöttikala. Pätkä nahkiaistakin toimii, se pysyy sitkaana hyvin koukussa. Pyörälä oli käynyt pyytämässä syöttisärjet aamuisella pilkkireissullaan. Viinamäellekin tämä oli jo päivän toinen kalastusreissu. Ensimmäisellä saalis oli laihanlainen, yksi ahven.
Parhaat madesaaliit saadaan yleensä sen kutuaikana tammi-helmikuussa. Madetta pyydetään pimeän aikaan, sillä se tarttuu silloin paremmin pyydykseen. Pyörälä kävi testaamassa tämän pyyntipaikan pari päivää sitten. Silloin made tarttui pyydykseen viidessä minuutissa kello kolme iltapäivällä.
– Siitä taas nähtiin, että voi se tarttua muulloinkin kuin pimeässä. Toisaalta nyt on joella niin paksu lumipeite, ettei pohjassa kovin valoisaa voi olla.
Viinamäki ja Pyörälä laskevat mademorrit joen pohjaan ja liikuttavat niitä hieman pohjan tuntumassa. Tässä vaiheessa yritän puhella, että ei se saalis ole pilkkimisessä tärkeintä. Nämä kalastajat toteavat kuitenkin, että saaliin takia tänne on tultu. Eikä menekään kuin kymmenisen minuuttia, kun Viinamäki nostaa noin kiloisen mateen jäälle.
Tuuli yltyy ja lumituisku sakenee. Joella ei näy muita kulkijoita. Toisinaan siellä voi olla väkeä melkein ruuhkaksi asti. Paikallisen kalastajajoukon jatkona on monesti oululaisia pilkkijöitä, toissa talvena raahelaisetkin innostuivat käymään täällä siikapilkillä. Pilkkimiseen ei tällä paikalla tarvita mitään lupia ja paikka on melkein keskellä kylää helposti saavutettavissa.
Virkistyskalastusseura Iin Kalamiehiin kuuluvat Pyörälä ja Viinamäki ovat panneet merkille, että vaikka vapaa-ajankalastajien määrä on viime vuosina lisääntynyt, on heissä harmittavan vähän nuoria. Seura yrittää saada nuoria mukaan muun muassa kalastuskilpailuja järjestämällä.
Pyörälän siima nykii lupaavasti, joten heilläkin ehkä syödään huomenna madekeittoa.
– Viime viikolla sain ison mateen, jota keitin nylkemisen jälkeen kuutisen minuuttia. Nostin kalat pois ja laitoin pottuja ja sipulia kiehumaan liemeen. Otin ruodot pois ja lisäsin kalan kattilaan. Tuli niin hyvä keitto, että muorikin kehui.
Viinamäki sanoo, että syksyn ensimmäisestä mateesta on saatava keittoa, mutta seuraavista voi tehdä jo uunikalaa tai vaikkapa savustaa. Toissa talvena hän sai 149 madetta, joten siinä saivat miettiä käyttötapoja jo hänen tuttavansakin.
Molemmat ovat varmistaneet päivän kalansaaliin, joten nyt voi kerrata edellisiäkin. Joulukuun loppupuolella Pyörälä sai tästä neljä puolitoista kiloista madetta tunnin aikana. Ne ovat tyypillisen kokoisia, mutta suurimmat tästä saadut ovat yli kolmekiloisia.
Pilkkijöiden ympärillä liikkuessa kuvaten ja muistiinpanoja kirjoittaen alkaa sormia jo paleltaa. Mitä teillä on päällä, kun tarkenette istua?
– Minulla on alusvaatteet, välihousut, välipuku ja ulkoilupuku. Ollilla on haalari, se on kyllä parempi, sanoo Pyörälä.
– Aina pilkkiessä tulee kylmä. Tärkeintä on, että on tuulenpitävät vaatteet, lisää Pyörälä.
Saaliin määrä ei kuitenkaan ole kiinni pukeutumisesta. Mutta ei sitä toisaalta tiedä, mistä se on kiinni. Toisinaan kalaa vain tulee, toisinaan ei.
TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.