Maa- ja metsätalousministeriö tekee päätöksen aidan rakentamisesta Metsähallituksen tekemän esiselvityksen pohjalta tämän vuoden aikana. Sopivan linjauksen löytäminen mahdolliselle metsäpeura-aidalle on haastavaa. Esiselvitysalueella on runsaasti yksityismaata, jolle aita voitaisiin rakentaa vain sopimuksilla maanomistajien kanssa.
Metsäpeura on peuran villi alalaji, jota tavataan vain Suomessa ja Venäjän Karjalassa. Yli puolet maailman noin 5000 metsäpeurasta elää Suomenselän ja Kainuun alueella. Metsäpeurahavaintoja tehdään yhä useammin myös poronhoitoalueella, erityisesti Ylikiimingin ja Puolangan välisellä alueella.
Alkuperäiseen lajistoomme kuuluvan metsäpeuran ja sen lähisukulaisen poron risteytymistä voitaisiin ehkäistä Pohjois-Pohjanmaalle rakennettavalla peura-aidalla. Peura-aidan rakentaminen asutuksen ja muun ihmistoiminnan leimaamalle alueelle ei kuitenkaan ole yksinkertaista.
Selvityksen perusteella mahdollisen metsäpeura-aidan aiheuttamat ekologiset vaikutukset olisivat kansallisessa mittakaavassa vähäisiä, mutta paikallisesti ne voisivat olla huomattavia. Aidasta aiheutuvat hyödyt koettiin valtaosin suurempina kuin haitat. Suurimpana hyötynä paikalliset näkivät porojen pysymisen poronhoitoalueen puolella. Haittoja mahdollisesta aidasta koettiin aiheutuvan erityisesti yksityisille maanomistajille sekä metsätalouden toimijoille.
Mikäli peura-aitaa ei rakenneta, Pohjois-Pohjanmaalla on käytettävä muita keinoja metsäpeuran perimän turvaamiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi metsäpeuran metsästämisen kehittäminen, yhteistyön tiivistäminen porotalouden toimijoiden kanssa ja metsäpeurojen seurannan lisääminen.