Kuu­kau­den esi­ne: Jää­sa­ha, justeeri

Kuu­kau­den esi­nee­nä on alun perin met­sä­työ­vä­li­neek­si teol­li­ses­ti val­mis­tet­tu saha, jos­sa on iso ham­mas­tus. Val­mis­tusai­ka ajoit­tuu vuo­sien 1900- 1950 väli­sel­le ajal­le. Sahan pituus on 146 cm ja leveys kes­kel­tä 15 cm. Leveä terä kape­nee sym­met­ri­ses­ti molem­piin päi­hin, joi­hin on nii­tat­tu metal­li­hol­kit pui­sia kak­si­puo­li­sia käden­si­jo­ja var­ten. Saha on ollut käy­tös­sä Kii­min­gin Ala­ky­läs­sä Van­han Mik­ko­sen talossa.

Kevät­tal­vel­la oli aika nos­taa jäi­tä maa­ti­lan varas­toon läm­pi­miä kesä­kuu­kausia var­ten. Jäi­tä tar­vit­tiin eri­tyi­ses­ti mai­don vii­leä­nä pitä­mi­seen ennen mai­don jääh­dyt­ti­mien käyt­töön­ot­toa. Mai­to­ton­kat upo­tet­tiin vesial­tai­siin, joi­den vesi pidet­tiin kyl­mä­nä lisää­mäl­lä altaa­seen päi­vit­täin jää­loh­ka­rei­ta. Jää­tä säi­ly­tet­tiin sahan­pu­ruil­la täy­te­tys­sä laa­ris­sa nave­tan yhtey­des­sä ole­vas­sa liiterissä.

Jäi­den nos­to ajoi­tet­tiin tam­mi-hel­mi­kuu­hun, jol­loin jäät oli­vat pak­suim­mil­laan. Tuo­hon aikaan riit­ti jo valoa ja oli kovia pakkasia.

Ensin teh­tiin rau­ta­kan­gel­la ja kir­veel­lä reiät, jois­ta pääs­tiin aloit­ta­maan sahaa­mi­nen. Loh­ka­reet oli­vat kool­taan 60 sent­ti­siä, rei­lun met­rin pitui­sia ja jään pak­suus vähin­tään puo­li met­riä. Loh­ka­reet vedet­tiin jääl­le tar­koi­tus­ta var­ten teh­dyl­lä pit­käl­lä puu­kel­kal­la, joka lai­tet­tiin vedes­sä loh­ka­reen alle ja vedet­tiin hevos­voi­min jäälle.

Esko Antin­poi­ka Mik­ko­nen muis­te­li nyt esi­tel­tä­vän esi­neen käyt­töä met­sä­töis­sä sekä jään nos­tos­sa 1960-luvun eka­vuo­si­na. Tuk­ki­puut sahat­tiin het­kes­sä nurin vuo­ro­ve­dol­la, kun sahan molem­mis­sa päis­sä oli pys­ty­vät mie­het: isä ja rip­pi­kou­lui­käi­nen poi­ka. Toi­sin oli jään sahauk­ses­sa, se oli yhden mie­hen työ­tä. Työ­pa­rin saa­mi­nen sahan toi­seen pää­hän oli kovin haastavaa.

Mik­ko­sen jäät sahat­tiin Kon­tion­kos­ken ylä­puo­lel­ta, kos­ka kos­ken nis­kas­sa jään laa­tu oli paras­ta teräs­jää­tä. Ensim­mäi­set loh­ka­reet työn­net­tiin jään alle, jot­ta nos­ta­mi­nen oli yleen­sä mah­dol­lis­ta. Teräs­ket­tin­gin sil­muk­ka kie­dot­tiin loh­ka­reen ympä­ri, pari par­rua lai­tet­tiin vedes­sä loh­ka­reen alle ja veto hevos­pe­lil­lä jääl­le. Jään alla oli niin vähän vet­tä, että par­rut ulot­tui­vat joen pohjakiviin.

Sat­tui­pa ker­ran säik­ky Lii­na-Tam­ma peläs­ty­mään jään pääl­le nous­sut­ta vet­tä niin, että sän­tä­si suin päin koh­ti lähin­tä ran­taa. Vauh­ti pysäh­tyi rysäh­täen jyrk­kään Kon­tion tör­mään. Onni oli muka­na täs­sä onnet­to­muu­des­sa, vain aisat meni­vät pirstaleiksi.

Läh­teet:

Suul­li­nen perimätieto

Maa­ta­lous­museo Sarka

Kuu­kau­den esi­ne: Eino Mik­ko­sen yksityiskokoelma.

 

Mikä kuu­kau­den esine? 

Kii­min­ki-Seu­ra r.y. aloit­ti vii­me vuo­den syys­kuus­sa Ran­ta­poh­jas­sa Kuu­kau­den esi­ne ‑tee­man mukai­sen jut­tusar­jan. Kuu­kausit­tain ilmes­ty­väs­sä jutus­sa esi­tel­lään van­ho­ja esi­nei­tä ja työ­ka­lu­ja sekä ker­ro­taan nii­den käyt­tö­tar­koi­tuk­ses­ta. Syys­kuus­sa esit­te­lys­sä oli Kylän­ka­pu­la eli olter­man­nin­ka­pu­la, loka­kuus­sa Kau­laus­lau­ta ja ‑tuk­ki, mar­ras­kuus­sa enti­sa­jan teu­ras­ta­jan puuk­ko­set­ti, jou­lu­kuus­sa Poron län­get. Tämän vuo­den tam­mi­kuus­sa esi­tel­tiin Luu­luis­ti­met. Nyt esit­te­lys­sä on Jääsaha.

Kii­min­ki-Seu­ra on perus­tet­tu 1999. Yhdis­tyk­sen toi­mia­lu­ee­na on Oulun kau­pun­gin suur­alu­eet Kii­min­ki ja Jää­li, eli enti­sen Kii­min­gin kun­nan alue.

Yhdis­tyk­sen toi­min­nan tar­koi­tuk­se­na on mm. koti­seu­tu­tie­tou­den lisää­mi­nen, koti­seu­tu­hen­gen yllä­pi­tä­mi­nen ja oma­toi­mi­suu­den voi­mis­ta­mi­nen sekä koti­seu­dun kult­tuu­rien vaa­li­mi­nen ja edis­tä­mi­nen. Näi­tä asioi­ta vii­me vuo­den syys­kuus­sa aloi­tet­tu jut­tusar­ja tukee, ker­too yhdis­tyk­sen joh­to­kun­nan puheen­joh­ta­ja Mat­ti Kontio.

Jut­tusar­jan Kuu­kau­den esi­neen esit­te­lee asian har­ras­ta­ja ja joh­to­kun­nan jäsen Eino Mik­ko­nen. Kii­min­ki-Seu­ran muut joh­to­kun­nan jäse­net ovat Aila Berg, Mari­ka Hut­tu, Han­ne­le Kuti­lai­nen, Mar­ja-Tert­tu Mer­ta­nie­mi, Yrjö Runt­ti, Mar­ja-Lii­sa Ruo­kola ja Eeva-Lii­sa Vil­mi.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.