Yhä useampi metsänomistaja haluaa kuulua yhteismetsään. Yhteismetsien määrä ja pinta-ala kasvoivat viime vuosien tahtiin. Viime vuonna yhteismetsien määrä kasvoi 39 yhteismetsällä ja pinta-alaa tuli lisää 21 300 hehtaaria.
Yhteismetsiä toimi vuoden vaihtuessa yhteensä 568 kpl. Niiden pinta-ala käsitti vajaat 740 000 hehtaaria. Yhteismetsien toiminnallinen pinta-ala on tätä suurempi, sillä niillä on omistuksessaan erillisiä yhteismetsään liittämättömiä tiloja lähes 65 000 hehtaarin edestä.
Yhteismetsien pinta-ala on kasvanut viime vuosina 20 000–25 000 hehtaarilla vuodessa ja uusia yhteismetsiä on syntynyt 30–40 kpl vuodessa.
− Uusin ilmiö on yhteismetsien osakaskunnan purkautuminen eli yhteismetsän lakkaaminen. Viime vuosina niitä on tapahtunut muutamia vuosittain. Useimmiten kyseessä on suvun yhteismetsä, jossa ei löydy halua toiminnan jatkamiseksi. Tällöin vaihtoehtona voisi olla myös yhteismetsän yhdistyminen toisen yhteismetsän kanssa, kertoo johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitokselta.
Yhteismetsä on osakkaiden yhteinen metsäalue
– Yhteismetsien kasvu alkoi 2000-luvun alun jälkeen yhteismetsälain muutoksen ja tehostuneen viestinnän ansioista. Kasvun taustalla on ollut Maanmittauslaitoksen, metsäorganisaatioiden ja erityisesti Suomen metsäkeskuksen eri tilarakennehankkeissa tekemä viestintä, sanoo Ärölä.
Yhteismetsä on osakastiloille yhteisesti kuuluva alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen.
– Yhteismetsäosakkuus on vaivaton metsänomistusmuoto. Ylintä päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous. Käytännön asioista huolehtii osakaskunnan valitsema hoitokunta tai toimitsija, palvelupäällikkö Juha Patana kertoo.
Yhteismetsän voi perustaa yhdessä muiden metsänomistajien kanssa tai suvun omista metsistä. Oman metsän voi liittää aiemmin perustettuun yhteismetsään.