Digipalvelujen kehittäminen terveydenhuollon osa-alueena on ollut valtakunnallinen tavoite jo vuosien ajan. Oulunkaarella käytetään asiakkaan palvelujen tukena erilasia sähköisiä palveluja, jotka helpottavat asiointia ja vähentävät kuormitusta vastaanotoilla.
Esimerkiksi astman perustutkimuksiin kuuluu PEF-seuranta (uloshengityksen huippuvirtaus), jota tehdään riippuen tutkimuksesta 1–2 viikkoa. Perinteisesti asiakas puhaltaa PEF-mittariin aamuin illoin, tulkitsee mittarista tuloksen ja merkitsee tulokset seurantalomakkeelle. Seurannassa ja kaavakemerkinnöissä saattaa olla kuitenkin hankaluuksia ja puutteita.
Meillä on ollut jo jonkin aikaa käytössä PEF-etämittarit. Se on laite, joka yhdistetään asiakkaan älypuhelimeen. Sovellus varmistaa oikean puhallustekniikan ja muistuttaa oikea-aikaisesta mittauksesta. Puhallustulokset dokumentoituvat automaattisesti seurantajärjestelmään. Hoitaja voi reaaliaikaisesti seurata tutkimuksen edistymistä ja tarvittaessa tukea asiakasta mittauksissa. Kun tulokset siirtyvät automaattisesti järjestelmään, hoitaja voi käyttää enemmän aikaa esim. ennaltaehkäisevään potilastyöhön.
Etämittauspalvelu on ollut varsinkin nuorten ja aikuisten mieleen, myös vanhempi väestö on pikkuhiljaa hyväksymässä etälaitteet. Mittaustulosten on huomattu jo nyt olevan laadukkaampia sekä luotettavampia.
Myös INR-etälaite on ollut pitkään Oulunkaarella käytössä. Laite on käytössä Marevan-verenohennuslääkkeen käyttäjillä, joiden lääkepitoisuutta arvioidaan verikokeilla 1–6 viikon välein. Verikoe voi olla joko laboratoriossa otettava suoniverinäyte tai sairaanhoitajan sormenpäästä ottama pikanäyte. Tuloksen perusteella määritellään asiakkaan lääkitys seuraavaan kontrolliin asti.
Etämittauksessa INR-mittari on kotona yhdistettynä asiakkaan älypuhelinsovellukseen. Sairaanhoitaja ohjaa ensin asiakasta ohjelmiston käytössä ja yhdessä varmistetaan oikeanlainen näytteenottotekniikka. Asiakas tekee mittauksen sovittuna ajankohtana ja lähettää tuloksen puhelinsovelluksella hoitajan järjestelmään. Hoitaja määrittää lääkeannostuksen ja seuraavan kontrolliajankohdan. Tieto siirtyy asiakkaan älypuhelimeen.
Palvelu helpottaa asiakkaan elämää paljon. Laboratorio tai sairaanhoitaja voi olla kaukana, joten palvelu säästää todella asiakkaan aikaa ja vaivaa. Palvelu lisää myös potilasturvallisuutta, kun muuttunut lääkeannostus tallentuu älypuhelimeen ja asiakas voi sen tarvittaessa tarkistaa.
Parhaimmillaan sähköisten palveluiden käyttö tukee ja kannustaa asiakasta ottamaan vastuuta omasta hoidostaan sekä samalla helpottaa hoitohenkilökunnan työmäärää.
Marko Holappa, sairaanhoitaja, astmahoitaja, Oulunkaari