Oulu on merkittävä tutkimus‑, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) keskus. Maine pohjoisen Piilaaksona perustuu näyttöihin, jotka on annettu neljän vuosikymmenen (40) aikana. 2010-luvun alkuvuosina Nokia luopui kuluttajamarkkinoille suunnatuista puhelimista, joka vaikutti korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yritysten ja julkisen sektorin muodostamaan piilaaksoon väliaikaisesti pienen maanjäristyksen tavoin.
Tällä hetkellä alueellamme käytetään rahaa TKI-toimintaan eniten maassamme, mitataan sitä sitten suhteessa bruttokansantuotteeseen tai asukaslukuun. Kun tarkastellaan TKI-menojen jakaumaa rahoittajasektorin mukaan, vain Vaasa pääsee alueemme edelle yrityssektorin TKI-panostusten määrässä. Oulu on hyvänä kakkosena.
Vuonna 2020 teollisuustoimialojen vientiliikevaihto oli Oulun seudulla noin 3,7 miljardia euroa, mistä sähkö- ja elektroniikkateollisuuden osuus oli noin 3,2 miljardia euroa. Ilman taskulaskintakin selviää, että alueemme ICT-teollisuuden vienti ylittää esimerkiksi Stora Enson ja entisen Kemiran alueen teollisuuden yhteenlasketut vientiponnistelut.
Kaupungin verokertymän kannalta on keskeistä, että ICT-sektorin TKI-mahdollisuuksista ja muista toiminnan olosuhteista huolehditaan jatkossakin samalla tavalla kuin on tehty jo viimeisten vuosikymmenten ajan. Nokian päätös tehdä 180 miljoonan investointi (Home of Radio) osaksi Linnanmaan tutkimus‑, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ekosysteemiä on merkittävä positiivinen askel koko ICT-klusterin tulevaisuuden kannalta.
Linnanmaalla toimivat jatkossa niin yliopisto, ammattikorkeakoulu, VTT ja muut sektoritutkimuslaitokset, Bittium, Nokia ja lukuisat muut yritykset. Merkittävät synergiaedut tuottavat tulevaisuudessa yhä parempia TKI-panostuksia niin alueemme, maamme kuin koko maailman hyödyksi. Kokonaisuus vaikuttaa suorastaan innovoinnin linnakkeelta, voittamattomalta älykkään luovuuden yhdistelmältä, mitä mikään ei voisi horjuttaa!
Mustat joutsenet uivat kuitenkin Raksilan ja Kaupungintalon välillä luoden levottomuutta niin yliopistoväen, kaupunkilaisten kuin päättäjienkin keskuuteen.
Nämä joutsenet ovat vertauskuva aikeesta, jossa vuosikymmenien aikana muodostunut tiede- ja tutkimusyhteisö aiotaan hajottaa ja sijoittaa toimintoja Raksilan Markettien takapihalle. Oulun yliopisto on julkistanut keskustakampusta koskevan hankesuunnitelmansa Joulukuussa 2021, jonka mukaan yksi muuttavista tiedekunnista olisi Linnanmaan ekosysteemin keskeinen osatekijä eli tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta.
Kymmenen tutkimusyksiköiden johtajina toimivaa professoria on laatinut avoimen kirjeen yliopiston hallitukselle, josta seuraava lainaus on otettu: ”Nokian Oulun toiminnot muuttavat liki kokonaan Linnanmaalle vahvistaen edelleen Linnanmaan alueen ICT-ekosysteemiä. Siirtyminen pois alueelta haittaisi merkittävästi TST-tiedekuntaa, eikä tätä voi pitää perusteltuna toiminnan ja tuloksellisuuden kannalta”
Kuten edellä olen osoittanut, ICT-sektori on alueemme teollisuuden ja tuotekehityksen keskeinen toimija, eikä sen toiminnan edellytyksiä tule harkitsemattomilla päätöksillä horjuttaa.
Tieteellisen tutkimuksen ja siihen perustuvan opetuksen olosuhteiden heikentäminen ei palvele yhteistä etuamme millään tavoin. Alueemme tieto- ja sähkötekniikan sekä ohjelmistoteollisuuden menestys perustuu kansainvälisesti kilpailukykyiseen perustutkimukseen, ei niinkään houkutteleviin rakennuksiin tai komeisiin mainoksiin.
Veronmaksajana ja päättäjänä toivon, että käännämme katseen olennaiseen. Menestyvä ICT-sektori tarkoittaa myös verotulojen virtaa kaupungille ja näin ollen hyvinvointia asukkaille.
Jari Laru, KT, kaupunginvaltuutettu ja sivistys- ja kulttuurilautakunnan jäsen, Kokoomus, Oulun kaupunki, Jääli