Oulun Energian energialiiketoiminnan liiketoimintajohtaja Pertti Vanhala lupaa, että kaukolämpöverkossa lämpöä riittää eikä polttoaine lopu. Oulun Energia toimittaa kaukolämpöä kaupungin keskeisten alueiden ohella Jääliin, Kiiminkiin ja Haukiputaalle sekä Oulunsaloon Toppilassa ja Laanilassa sijaitsevilta voimalaitoksiltaan.
Energiapuusta haketetun metsähakkeen käyttöä on Oulun Energian voimalaitoksilla lisätty voimakkaasti viime vuosina korvaamaan aiemmin merkittävää roolia esittänyttä turvetta.
– Vielä vuonna 2019 kuusikymmentä prosenttia kaukolämmöstä tuotettiin turpeella, alkaneena vuonna turpeen osuus on enää 26 prosenttia. Turpeen sijasta käytetään metsähaketta sekä sen ohella teollisuudesta yli jäävää kuorta ja purua. Lisäksi poltetaan kierrätykseen kelpaamattomasta jätteestä murskattua polttoainetta, Vanhala valottaa.
Turpeen poltto Oulun Energian laitoksilla loppuu kokonaan vuoden 2024 loppuun mennessä, ja vastaavasti energiapuun osuus kasvaa edelleen. Vanhalan mukaan jo viime vuonna laitoksilla käytettiin puuta 67 prosenttia edellistä vuotta enemmän. Energiapuun saatavuuskin on hyvällä mallilla, sillä ensiharvennusrästejä ympäristön metsissä riittää.
– Yli 90 prosenttia haketettavasta energiapuusta tulee noin sadan kilometrin säteeltä ympäristöstä, suurin osa jopa aivan lähialueilta.
Vanhalan mukaan ensiharvennukseen ja nuoren metsän kunnostukseen suunnatun Kemera-tuen jatkuminen on energiapuun saatavuuden kannalta hyvin merkittävä seikka, sillä tuen ansiosta metsät tulevat hoidetuiksi, ja energiapuun talteenotto on kannattavaa myös metsänomistajille.
– Metsähake on hyvää polttoainetta, ja ison mittaluokan laitoksissa pystytään hyödyntämään hieman kosteampikin hake. Kovimmilla pakkasilla pärjätään, kun polttoaineen energiasisältöä parantaa energiapitoinen kierrätyspolttoaine sekä vielä toistaiseksi osin turve. Myös savukaasujen lämpöenergia pystytään ottamaan talteen ja syöttämään kaukolämmöksi.
Tämän vuoden alussa Oulun Energia on korottanut kaukolämmön hintaa. Vanhalan mukaan hintaan on vaikuttanut etenkin kovasti noussut päästöoikeuden hinta, joka on nostanut varsinkin turpeen käyttökustannuksia. Lisäksi muutkin polttoainekulut ovat kohonneet.
– Oulussa on pystytty kuitenkin vähentämään turpeen osuutta merkittävästi, minkä ansiosta päästöoikeuden vaikutusta hintaan saatiin rajattua, ja lämmön hinnanmuutoskin jäi maltilliseksi.
Iin kaukolämpöverkosta vastaa Nevel, ja yli 80 prosenttia lämmöntuotantoon käytettävästä polttoaineesta on uusiutuvaa, käytännössä pääosin metsähaketta. Energiapuun hankinnasta lämpölaitokselle vastaa Iin metsänhoitoyhdistys.
Yhdistyksen toiminnanjohtajan Henri Turtisen mukaan energiapuuta löytyy Iin alueen metsistä edelleen viljalti, ja sillä pystytään tuottamaan suurin osa tarvittavasta kaukolämmöstä.
– Kovemmilla pakkasilla hakkeen ohella poltetaan toistaiseksi myös turvetta, jolloin hake ja turve sekoitetaan keskenään. Lämpölaitokselta löytyy edelleen myös polttoöljykattila, mutta öljyn apuun turvaudutaan vain äärimmäisen tarpeen eli tosi kovien ja pidempään kestävien pakkasten tullen.
Viime kesän aikana myös Iissä on otettu käyttöön savukaasupesuri, joka parantaa laitoksen tehokkuutta, kun savukaasujenkin lämpöenergia saadaan otettua talteen ja syötettyä kaukolämpöverkkoon. Kaukolämmön hinta on Iissäkin noussut viimeksi tämän vuoden alussa.
TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.