Kuntaliiton mukaan, aluevaalien jälkeisen ennakkotiedon perusteella näyttää siltä, että yli 75 prosenttia valituista on myös kunnanvaltuutettuja. Lisäksi osa valituista hyvinvointialueiden luottamushenkilöistä saattaa olla kunnan tai kuntayhtymän viranhaltijoita tai työntekijöitä. Tähän seikkaan Oulun kaupunginhallituksen konsernijaos törmäsi käsitellessään Oulun sote-kiinteistöjen myyntiä. Asia jäi pöydälle jääviyskysymyksien selvittelyn ajaksi.
Kaikkien uusien luottamushenkilöiden sekä hyvinvointialueiden ja kunnan toimielimien on huomioitava mahdolliset kaksoisroolien aiheuttamat jääviystilanteet hyvinvointialuelain ja hallintolain esteellisyyssääntelyn mukaisesti.
Jos esteellinen henkilö ottaa osaa asian käsittelyyn, päätös syntyy virheellisessä järjestyksessä. Virheellisessä järjestyksessä syntynyt päätös voidaan kumota, mikäli päätökseen haetaan muutosta. Tämä tuo haasteita uudessa tilanteessa sekä kuntien että hyvinvointialueiden päätöksenteossa.
Hyvinvointialueen valtuutetun esteellisyydestä on säännös hyvinvointialuelain 102 §:ssa. Hyvinvointialueen valtuutettu ei ole aluevaltuustossa esteellinen pelkästään sillä perusteella, että hän toimii kunnan tai kuntayhtymän luottamustehtävissä tai palveluksessa.
Hyvinvointialueen hallituksen tai lautakunnan jäsen voi sen sijaan olla esteellinen kaksoisroolinsa perusteella aluehallituksessa ja hyvinvointialueen lautakunnassa. Hallituksen ja lautakunnan jäseneen sovelletaan hallintolain 28 §:n yleisiä esteellisyyssäännöksiä. Etenkin yhteisöjääviä ja palvelussuhdejääviä sovelletaan kaksoisroolitilanteisiin.
Kuntaliitto huomauttaa, että esteellisyys on eri asia kuin vaalikelpoisuus. Henkilön esteellisyys liittyy yksittäisen asian käsittelyyn viranomaisissa, kun taas vaalikelpoisuudessa on kyse siitä, voidaanko henkilöä ollenkaan valita tiettyyn toimielimeen.