Onneksi olkoon kaikki aluevaaleissa ehdolla olleet ja toki erityisesti valitut. Olitte arvokkaalla asialla eli mukana toteuttamassa suomalaista demokratiaa. Ja kiitos myös meille äänestäjille, jotka emme tosin innostuneet näistä ensi kertaa järjestetyistä vaaleista niin paljon kuin olisi ehkä toivottu. Äänestysprosentti nousi kuitenkin lähemmäs viittäkymmentä eikä luku alkanut pahimpien ennusteiden mukaisesti kolmosella. Me äänestäjätkin olimme mukana toteuttamassa suomalaista kansanvaltaa.
Alueellisesti tarkastellen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen päättäjistä 47 prosenttia eli lähes puolet on kirjoilla Oulussa. Nähtäväksi jää se, saavatko pienempien kuntien edustajat ääntään kuuluviin päätöksenteossa vai jyrääkö Oulu. Vai osataanko uudessa päätöselimessä ottaa kuitenkin huomioon koko hyvinvointialue.
Rantapohjan levikkialueelta ehdokkaita pääsi Oulun puolelta aluevaltuustoon melko mukava määrä, mutta Iille ei käynyt näin hyvin. Noin 10 000 asukkaan Iistä ei ole yhtään edustajaa aluevaltuustossa, kun monista asukasmäärältään pienemmistäkin kunnista heitä on, ja joistain jopa kaksin kappalein. Kenties niissä äänestäjät ovat ymmärtäneet äänten keskittämisen.
Laki säätää paljossa sitä, mitä palveluja hyvinvointialueiden on kansalaisille tarjottava, ja rahoituskin tulee pääosin valtiolta. Luvut ovat joka tapauksessa mittavia Pohjois-Pohjanmaallakin. Vuoden 2023 alusta varsinaisesti toimintansa aloittava hyvinvointialue palvelee noin 413 000 asukasta. Sen budjetti on lähes 1,6 miljardia euroa. Työntekijöitä on 17 000–18 000.
Nyt valitun aluevaltuuston kausi kestää seuraaviin kuntavaaleihin eli vuoteen 2025 saakka. Voi arvioida että aluevaltuustolla ja sen valitsemalla aluehallituksella tulee riittämään hurjasti töitä jo pelkästään siinä, että esimerkiksi hyvinvointialueen rakenteet ja toimintaperiaatteet saadaan koottua toimivaksi ja yleisesti hyväksytyksi kokonaisuudeksi.