Lähi­pe­rus­pal­ve­lui­den puolesta

Olin jou­lu­aa­ton kun­nia­var­tio­vuo­ros­sa Kuusa­mon Pyhän Ris­tin kir­kon san­ka­ri­maan pat­saal­la. Kun­nia­var­tiol­la halua­vat maan­puo­lus­tus­jär­jes­töt kun­nioit­taa ja muis­taa hei­tä, jot­ka uhra­si­vat hen­ken­sä sen puo­les­ta, että meil­le suo­ma­lai­sil­le on oma maa ja paik­ka, mis­sä asua ja elää. Meil­lä on oikeus käyt­tää äidin­kiel­tä ja puo­lus­taa isän­maa­ta. Meil­lä on sanan­va­paus ja ennen kaik­kea vapaat vaalit.

On vai­kea kuvail­la, mitä kaik­kea sii­nä var­tio­vuo­ros­sa tun­tee. Sii­nä ehtii käy­dä aja­tuk­sis­sa tun­tei­den koko kir­jo. Mie­les­sä­ni lausuin jou­lue­van­ke­liu­mia ja lau­loin Enke­li tai­vaan. Him­me­ne­väs­sä illas­sa kävi pal­jon ihmi­siä ter­veh­dys­käyn­nil­lä pat­saan äärel­lä. Moni lausui ääneen kii­tok­sen­sa san­ka­ri­maas­sa lepää­vil­le. Myös meil­le kun­nia­var­tios­sa sei­so­vil­le saa­tet­tiin kuis­ka­ta kii­tok­set. Jou­lu­rau­ha las­keu­tui mieleen.

Tein val­tuus­toa­loit­teen vuo­den vii­mei­ses­sä kau­pun­gin­val­tuus­ton kokouk­ses­sa sii­tä, että kau­pun­ki ottai­si vas­tuul­leen hank­kia ja kiin­nit­tää jokai­seen hau­ta­ki­veen vete­raa­ni­muis­to­mer­kin. Toi­voi­sin, että yksi­kään vete­raa­ni tai Lot­ta ei jää ilman näky­vää merk­kiä sii­tä, että he ovat puo­lus­ta­neet isän­maa­taan. Oli­si hie­no ele meil­tä täs­sä het­kes­sä osoit­taa arvos­tus­ta. Sitä ei ole kaik­ki­na vuo­si­kym­me­ni­nä kyet­ty osoit­ta­maan. Oli­si­ko nyt sen aika.

Kir­joit­ta­mat­to­mat koh­ta­lon leh­det alka­vat hitaas­ti ja vää­jää­mät­tö­mäs­ti kään­tyä. Kuusa­mos­sa, kuten muu­al­la­kin koko Poh­jois-Poh­jan­maan alu­eel­la, on kat­seet kään­net­tä­vä alue­vaa­lei­hin. Ne ovat his­to­rial­li­set ja tule­vat vai­kut­ta­maan mei­dän jokai­sen arkie­lä­mään. Niin Kuusa­mon Määt­tiin kuin Läm­siin­kin, Kii­min­gin ja Pudas­jär­ven Pit­kä­siin sekä Lei­no­siin, Iin Meh­to­mai­hin ja Kur­ke­lan per­hei­siin. Oulus­sa Heik­ki­set ja Park­ki­lat tule­vat tes­taa­maan näi­tä hyvin­voin­tia­lu­een pal­ve­lui­ta tule­vi­na vuosina.

Nyt on tär­keä­tä jokai­sen kuusa­mo­lai­sen, kii­min­ki­läi­sen, oulu­lai­sen, pudas­jär­vi­sen, tai­val­kos­ki­sen sekä kaik­kien koko laa­jan Poh­jois-Poh­jan­maan alu­een kun­ta­lais­ten, teh­dä oma vel­vol­li­suu­ten­sa ja käy­dä äänes­tä­mäs­sä joko ennak­koon 12.1 — 18.1.2022 tai vii­meis­tään var­si­nai­se­na vaa­li­päi­vä­nä 23.1.2022.

On aika läh­teä san­koin jou­koin vaa­li­uur­nil­le! Jos muis­tat edel­li­ses­tä kir­joi­tuk­ses­ta­ni, niin on aika kuvaan­nol­li­ses­ti sytyt­tää valot ja äänes­tää mie­leis­tään ehdo­kas­ta. On ehdot­to­man vält­tä­mä­tön­tä, että jokai­ses­ta kun­nas­ta tulee vali­tuk­si hyviä ja oman alu­een­sa eri­tyis­piir­tei­tä tun­nis­ta­via valtuutettuja.

Tein pika­gal­lup­pia haas­tat­te­le­mal­la lähi­pii­riä sii­tä. mil­lä kri­tee­reil­lä he aiko­vat äänes­tää. Kol­men kär­keen nousi yhteis­työ­tai­toi­suus, ver­kos­toi­tu­mi­sen kyky, tah­to pitää oman paik­ka­kun­nan puol­ta ja erään mum­mun sano­ja lai­na­tak­se­ni “Ei kah­te­le ken­gän­kär­kiin, eikä ole tup­pi­suu, vaan san­noo kun on sen paikka” .

Moni oli miet­ti­nyt, että näis­sä vaa­leis­sa puo­lue­po­li­tii­kal­le ei ase­ta niin suur­ta pai­noar­voa kuin sil­le, että hen­ki­lö on mie­les­tään sel­lai­nen, jol­le voi luot­ta­muk­sen osoit­taa anta­mal­la äänen muo­dos­sa val­ta­kir­jan hoi­taa yhtei­siä asioita.

Minul­la on unel­ma, jos­sa val­tuu­te­tut yhteis­työs­sä ja arki­jär­ki­pe­rus­tei­ses­ti, puo­lue­po­liit­ti­ses­ta taus­tas­ta tai asuin­pai­kas­ta riip­pu­mat­ta kyke­ne­vät var­mis­ta­maan koko hyvin­voin­tia­lu­een ihmi­sil­le hei­dän tar­vit­se­man­sa lähi­pe­rus­pal­ve­lut kus­tan­nus­te­hok­kaas­ti ja nopeas­ti. Visioin sii­tä, että kaik­kien kun­tien vah­vuu­det ja haas­teet kyet­täi­siin tun­nis­ta­maan. Vah­vuu­det pys­tyt­täi­siin val­jas­ta­maan kaik­kien eduk­si ja haas­teet kyet­täi­siin rat­kai­se­maan yhteis­työl­lä. Unel­moin sii­tä, että

kol­mas sek­to­ri ote­taan voi­mal­li­sem­min mukaan tuot­ta­maan pal­ve­lui­ta, samoin kun­tien pienyritykset.

Yksi­tyi­set pal­ve­lun­tuot­ta­jat oli­si­vat tär­kei­tä ja arvok­kai­ta kump­pa­nei­ta, joi­den avul­la vas­ta­ta haas­tei­siin. Pal­ve­lui­ta tuo­tet­tai­siin laa­tu­pai­not­tei­ses­ti ja ihmi­nen oli­si kes­kiös­sä. Minus­sa asuu Perus­suo­ma­lai­nen unel­ma. Sitä unel­maa voit äänes­tää nume­rol­la 581.

Tar­ja Lei­no­nen-Vii­nik­ka, alue­vaa­lieh­do­kas, Perussuomalaiset