Heti uuden vuoden alkajaisiksi meillä on käsillä aluevaalit. Valitettavan paljon tuntuu vielä olevan epätietoisuutta niin vaaleista, omasta äänestysalueesta kuin aluevaltuustoissa päätettävistä asioista. Faktaa kuitenkin on, että tulevat aluevaltuutetut käyttävät ylintä päätösvaltaa alueensa kaikista sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluista. Niistä, joista tähän saakka on päätetty kuntien valtuustoissa, sosiaali- ja terveyslautakunnissa sekä sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitoksen eri päätöksentekoelimissä, ja joista jälkimmäiset toimielimet lakkaavat vuoden 2023 alkuun mennessä.
Kuten tähän uudistukseenkin asti, tarvitsee jokainen meistä ja meidän läheisistämme jossain elämänsä vaiheessa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, toiset useammin ja enemmän, osa harvemmin. Perheiden tai ikäihmisten arki voi horjua monista syistä ja tuen tarve nousee esiin. Tässä ajassa esim. mielenterveyspalveluiden saatavuuden varmistaminen erityisesti nuorten kohdalla on suoraan satsausta tulevaisuuteen. Samoin korona-ajasta ja sen vaikutuksista palautuminen on kaikkialla hyvinkin ajankohtaista.
Tulipalon tai onnettomuuden sattuessa myös pelastustoimen kriittisen tärkeitä palveluita on oltava tarjolla riittävän nopeasti.
On siis kyse arjen tuesta, turvasta ja tulevaisuudesta, jossa lähipalvelut ovat ratkaisevassa roolissa. Emme voi ohittaa tosiasiaa, että meneillään oleva uudistus, maakunnallisten hyvinvointialueiden aloittaminen ja siihen liittyvien päätöksentekijöiden valinta koskee meitä jokaista. Siksi omaan arkeen vaikuttavien palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen kannattaa vaikuttaa ja pyörähtää siellä vaaliuurnilla.
Mitä enemmän pystymme koko tulevalla hyvinvointialueella satsaamaan ennaltaehkäiseviin toimiin ja hoitamaan jo perustasolla sotekeskuksissa ja ‑pisteissä sekä niiden yhteydessä toimivissa perhekeskuksissa lähipalveluina ihmisten palveluiden ja hoivan tarpeen, tai ohjaamaan tarvittaviin palveluihin oikea-aikaisesti; mitä paremmin meillä on osaavaa henkilöstöä riittävästi; mitä paremmin hyödynnämme myös digi- ja etäpalveluita — sitä paremmin koko hyvinvointialue toiminnassaan onnistuu ja selviää myös taloudellisesti, ja kansalaiset tulevat autetuiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa yksinkertaistettuna: jos jossain päin hyvinvointialuetta palvelut nilkuttavat, koko hyvinvointialue ”kärsii” siitä yhdessä. Yhdenvertaisuuden on kuuluttava hyvinvointialueen peruslähtökohtiin — ei minkään yksittäisen kunnan etu.
Olennaista on, että ensimmäisen aluevaltuuston päättäjät olisivat asiantuntevia, päätettävistä asioista perillä olevia ja koko maakuntasoiseen ajatteluun, yhteistyöhön ja päätöksiin kykeneviä — he luovat kartan ja pohjan, jolle hyvinvointialue pääsee rakentumaan alueensa tarpeita vastaavaksi.
Suvi Helanen, aluevaaliehdokas Pohjois-Pohjanmaalla, pitkän linjan sote-toimija, ‑kehittäjä ja ‑päättäjä, Oulun kaupunginvaltuutettu, Keskusta