Kuu­kau­den esi­ne: Luu­luis­ti­met 1800-luvulta

Kuu­kau­den esi­nee­nä ovat Perä­me­ren ete­läi­sen osan ran­nik­ko­ky­läs­tä peräi­sin ole­vat luu­luis­ti­met. Ne on teh­ty hevo­sen tai leh­män rei­si­luus­ta, jon­ka ala­pin­ta on hiot­tu sileäk­si ja keu­la­pää loi­vas­ti kaa­re­vak­si. Luun ylä­pin­nas­ta on veis­tet­ty pyö­reys pois ja jätet­ty pin­ta kar­keak­si, jot­ta se sopi­si hyvin lapi­kas­ta vas­ten. Luis­ti­men pää­hän on jää­nyt luon­te­vas­ti luun nive­les­tä muo­dos­tu­va nok­ka. Luis­ti­met on ajoi­tet­tu varo­vas­ti 1800-luvul­le, sil­lä iän mää­rit­te­le­mi­nen täs­sä tapauk­ses­sa on kovin vaikeaa.

Luis­ti­men his­to­ri­aa tut­ki­neen prof. Tau­no Perä­län mukaan luis­te­lu alkoi yli kak­si­tu­hat­ta vuot­ta sit­ten prons­si­kau­del­la. Täl­löin kalas­ta­ja­met­säs­tä­jät kek­si­vät sitoa nah­ka­tos­su­jen­sa poh­jaan hir­ven sää­ri­luun pääs­täk­seen nopeam­min jää­tä pit­kin saa­liin kimp­puun. Kal­lio­tai­tees­sa tun­ne­taan joi­tain luis­te­lu­ku­via, jol­loin luis­te­lun his­to­ria oli­si jo 4000 vuo­den mittainen.

Museo­vi­ras­ton mukaan Suo­mes­ta ei ole löy­det­ty kivi­kau­ti­sia lui­sia luis­ti­mia. Tois­tai­sek­si van­hin on löy­ty­nyt Turun seu­dul­ta Lie­dos­ta. Luis­tin ajoit­tuu vii­kin­kia­jal­le eli noin tuhan­nen vuo­den taakse.

Ruot­sa­lai­sen 1500-luvul­la elä­neen his­to­rioit­si­jan Olaus Mag­nuk­sen teok­ses­sa, Poh­jois­ten kan­so­jen his­to­ria, on mai­nio piir­ros luis­te­li­jois­ta ja hiih­tä­jäs­tä. Kuva on mai­nio sen­kin täh­den, että luis­te­li­jat hup­pu­pu­vuis­saan muis­tut­ta­vat kovin tämän päi­vän ret­ki- tai kil­pa­luis­te­li­joi­ta. Olaus Mag­nus kir­joit­taa, että luu­luis­ti­met oli­vat pal­jon jou­tui­sam­mat kuin rau­das­ta val­mis­te­tut, eten­kin jos hio­tut hir­ven­luu­luis­ti­met oli voi­del­tu sian ihralla.

Luu­luis­ti­mia oli kah­ta sort­tia, reiäl­li­siä ja reiät­tö­miä. Nyt esi­tel­tä­vät luis­ti­met oli­vat sopi­vat har­jaan­tu­neil­le luis­te­li­joil­le, jot­ka eivät hih­no­ja tar­vin­neet. Nii­den pääl­le vain astut­tiin ja eteen­päin työn­net­tiin rau­ta­pii­kil­lä varus­te­tul­la sau­val­la tai keihäällä.

Aina käy­tet­tiin sau­vaa, oli luis­ti­mis­sa hih­nat tahi ei, sil­lä luis­ti­mil­la ei pot­kit­tu niin kuin nyky­luis­te­lus­sa, vaan eteen­päin pääs­tiin vain sau­val­la työn­te­le­mäl­lä niin kuin his­to­rioit­si­ja Olaus todis­ti. Piik­ki­päi­nen sau­va oli mui­noin tär­keä kapi­ne jääl­lä liik­ku­val­le. Tämän päi­vän kul­ki­jal­le se oli­si yhtä tär­keä jään vah­vuu­den tar­kis­ta­mi­seen ja jäi­hin vajotessa.

Luu­luis­ti­met oli­vat hyvin pit­kään tal­vi­sen meren ja jär­ven jääl­lä liik­ku­jien käy­tös­sä. Suo­men län­si­ran­ni­kol­la luil­la luis­tel­tiin aina 1900-luvun alkuun saakka.

Kii­min­ki-Seu­ra r.y. aloit­ti vii­me vuo­den syys­kuus­sa Ran­ta­poh­jas­sa Kuu­kau­den esi­ne ‑tee­man mukai­sen jut­tusar­jan. Kuu­kausit­tain ilmes­ty­väs­sä jutus­sa esi­tel­lään van­ho­ja esi­nei­tä ja työ­ka­lu­ja sekä ker­ro­taan nii­den käyt­tö­tar­koi­tuk­ses­ta. Syys­kuus­sa esit­te­lys­sä oli Kylän­ka­pu­la eli olter­man­nin­ka­pu­la, loka­kuus­sa Kau­laus­lau­ta ja ‑tuk­ki, mar­ras­kuus­sa enti­sa­jan teu­ras­ta­jan puuk­ko­set­ti, jou­lu­kuus­sa Poron län­get. Nyt esit­te­lys­sä on Luuluistimet.

Kii­min­ki-Seu­ra on perus­tet­tu 1999. Yhdis­tyk­sen toi­mia­lu­ee­na on Oulun kau­pun­gin suur­alu­eet Kii­min­ki ja Jää­li, eli enti­sen Kii­min­gin kun­nan alue.

Yhdis­tyk­sen toi­min­nan tar­koi­tuk­se­na on mm. koti­seu­tu­tie­tou­den lisää­mi­nen, koti­seu­tu­hen­gen yllä­pi­tä­mi­nen ja oma­toi­mi­suu­den voi­mis­ta­mi­nen sekä koti­seu­dun kult­tuu­rien vaa­li­mi­nen ja edis­tä­mi­nen. Näi­tä asioi­ta vii­me vuo­den syys­kuus­sa aloi­tet­tu jut­tusar­ja tukee, ker­too yhdis­tyk­sen joh­to­kun­nan puheen­joh­ta­ja Mat­ti Kontio.

Jut­tusar­jan Kuu­kau­den esi­neen esit­te­lee asian har­ras­ta­ja ja joh­to­kun­nan jäsen Eino Mik­ko­nen. Kii­min­ki-Seu­ran muut joh­to­kun­nan jäse­net ovat Aila Berg, Mari­ka Hut­tu, Han­ne­le Kuti­lai­nen, Mar­ja-Tert­tu Mer­ta­nie­mi, Yrjö Runt­ti, Mar­ja-Lii­sa Ruo­ko­la ja Eeva-Lii­sa Vil­mi.

Läh­teet:

Olaus Mag­nus: Poh­jois­ten kan­so­jen historia

Museo­vi­ras­to

Suo­men kansallismuseo

Kuu­kau­den esi­ne: Eino Mik­ko­sen yksityiskokoelma

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.